Ero sivun ”Buddhalaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 91.155.65.104) ja palautettiin versio 19643599, jonka on tehnyt Kaljami: lähde kadonnut
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
kaikki
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 1:
'''Buddhalaisuus''' on [[Magadha]]ssa (nyk. osa Intiaa) noin 500-luvulla eaa. syntynyt [[elämänfilosofia|lämänfilosofia]] tai [[uskonto]]. Sen perustaja on yleensä historiallisena henkilönä pidetty prinssi [[Siddhartha Gautama]], joka kuitenkin luopui rikkauksistaan ja tuli myöhemmin [[Buddha]]ksi eli valaistuneeksi (kirj. ”herännyt”). Hän itse opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta.
{{Buddhalaisuus}}
'''Buddhalaisuus''' on [[Magadha]]ssa (nyk. osa Intiaa) noin 500-luvulla eaa. syntynyt [[elämänfilosofia]] tai [[uskonto]]. Sen perustaja on yleensä historiallisena henkilönä pidetty prinssi [[Siddhartha Gautama]], joka kuitenkin luopui rikkauksistaan ja tuli myöhemmin [[Buddha]]ksi eli valaistuneeksi (kirj. ”herännyt”). Hän itse opetti olevansa tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta.
 
Usein kiistellään siitä, pitäisikö buddhalaisuus luokitella uskonnoksi vai elämänfilosofiaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.triratna.fi/buddhalaisuus/mita-buddhalaisuus-on/johdanto | Nimeke = Mitä Buddhalaisuus on – Johdanto| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = Triratna | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Tämä johtuu mm. siitä, että toisin kuin useimpien uskontojen perustajat, Buddha ei opettanut minkään jumalten palvontaa eikä ylistänyt sokeaa uskoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://samye.fi/Buddhalaisuus | Nimeke = Buddhalaisuus | Julkaisupaikka = Kagyu Samye Dzong Finland}}</ref> Sen sijaan Buddha kehotti oppilaitaan ajattelemaan itse ja tutkimaan opetuksia kriittisesti niiden ymmärtämiseksi<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Buddhalaista viisautta| Julkaisija = Gaudeamus| Vuosi = 1987| Tekijä = René Gothóni, Mikael Niinimäki| Suomentaja = | Luku = 4. Kālāmalaisten sutta| Sivu = | Sivut = 92&ndash;97| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 951-662-419-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.2.2017}}</ref>. Kuuluisassa Kalamasutrassa Buddha sanoo, ettei mitään tule uskoa ”vain siksi että niin on usein sanottu tai niin on tapana uskoa – – vain koska niin huhutaan tai niin sanotaan pyhissä teksteissä – – vain päättelyn tai olettamusten pohjalta – – tai sen ajatuksen perusteella, että ’tämä munkki on opettajamme.’”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://munsurinaa.blogspot.fi/2009/10/sokea-usko-ja-tieto.html| Nimeke = Sokea usko ja tieto | Julkaisupaikka = munsurinaa.blogspot.fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.accesstoinsight.org/tipitaka/an/an03/an03.065.soma.html | Nimeke = Kalama Sutta | Julkaisupaikka = Access to Insight | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Buddhalaisuuden tärkein opetus on, että elämässä on kärsimystä (paal. [[dukkha]]) tai se on epätyydyttävää<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zazen.fi/activities/teishos/santeBuddhanTie.html | Nimeke = Buddhan tie – kärsimyksestä vapautuminen | Tekijä = Sante-roshi | Julkaisupaikka = Helsinki Zen Center }}</ref>, eivätkä ohimenevät asiat voi tuottaa todellista onnea. Tästä huolimatta buddhalaisuus ei ole pessimistinen uskonto<ref name="Viisaus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.triratna.fi/buddhalaisuus/mita-buddhalaisuus-on/viisaus | Nimeke = Mitä Buddhalaisuus on – Viisaus | Julkaisupaikka = Triratna }}</ref>, sillä kärsimyksestä voi myös vapautua. Buddhan [[neljä jaloa totuutta|neljän jalon totuuden]] mukaan kärsimystä on (ensimmäinen totuus), mutta sillä on syy eli janoaminen sekä tietämättömyys (toinen totuus), se voidaan lopettaa pääsemällä irti sen syistä ja valaistumalla (kolmas totuus), ja on olemassa tapa saada se loppumaan: [[jalo kahdeksanosainen polku]] (neljäs totuus).ol
 
Buddhalaisuuden keskeinen päämäärä on valaistuminen eli [[Nirvana (olotila)|nirvana]], joka nähdään kaiken kärsimyksen loppuna. Valaistumisen voi saavuttaa kehittämällä jaloa kahdeksanosaista polkua, joka jakaantuu kolmeen pääosaan: hyveen, keskittymisen ja viisauden kehittämiseen. Valaistunut tajuaa olemassaolon perimmäisen luonteen eikä siksi enää takerru maailmaan. Näin hänen takertumisensa lakkaa, ja sen myötä myös kärsimys.
 
== Historiaa ==