Wikipedia

Ero sivun ”Näkymätön käsi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Näkymätön käsi''' on moraalifilosofi [[Adam Smith]]in käyttämä [[metafora]] hänen [[teoria|teoretisoimastaan]] sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla [[Markkinat (taloustiede)|markkinoilla]] kotimainen [[porvaristo]] investoi kotimaahansa, vaikka se ei olisi kannattavinta, yleistä etua ajavan ”näkymättömän käden” ohjaamina. Smith esitteli käsitteen alun perin teoksessaan ''[[Moraalituntojen teoria]]'' vuonna 1759, mutta se on tullut tunnetuksi varsinaisesti hänen pääteoksestaan ''[[Kansojen varallisuus]]'' (1776), jossa itse sana tosin mainitaan vain kerran.
 
Myöhemmin käsite on kaapattu merkitsemään yksilön edun tavoittelun johtavan yleiseen hyvään. Ennen [[valistus]]aikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan ”juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan”. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia.<ref name=":0" /> TälleVastaavanlaisia ilmiölleajatuksia Smitholivat keksiennen nimenSmithiä ''näkymätönesittäneet käsi''.<ref>{{Kirjaviitejo |muut Tekijä=Saastamoinenvalistusajattelijat, Karikuten |[[Antti Nimeke=EurooppalainenChydenius]] liberalismi.teoksessaan Etiikka,''[[Kansallinen talous,voitto]]'' politiikka(1765) |ja Vuosi=1998[[Bernard |Mandeville]]. SivuLiberaalit =ajattelijat 42–43halusivat |osoittaa, Julkaisupaikka=Jyväskyläettä |yhteiskunta Julkaisija=Atenatoimii luhistumatta ilman vanhaa [[Feodalismi|feodaaliajan]] Isbn=951-796-141-3}}</ref>hierarkkista järjestystäkin.▼
Myöhemmin käsite on kaapattu merkitsemään yksilön edun tavoittelun johtavan yleiseen hyvään. Näkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin [[tuote]] on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa [[hyödyke|hyödykkeen]] ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat. "Emme odota, että saamme päivällistä teurastajan, leipurin tai oluenpanijan hyväntahtoisuuden ansiosta, vaan siksi, että he ajattelevat omaa etuaan."<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Adam Smith|Nimeke=Kansojen varallisuus|Vuosi=1776|Sivu=12, 35 ja 448|Julkaisija=WSOY 2015}}</ref>▼
 
▲MyöhemminSaadussa käsitemerkityksessään on kaapattu merkitsemään yksilön edun tavoittelun johtavan yleiseen hyvään. Näkymättömännäkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin [[tuote]] on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa [[hyödyke|hyödykkeen]] ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat. "Emme odota, että saamme päivällistä teurastajan, leipurin tai oluenpanijan hyväntahtoisuuden ansiosta, vaan siksi, että he ajattelevat omaa etuaan."<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Adam Smith|Nimeke=Kansojen varallisuus|Vuosi=1776|Sivu=12, 35 ja 448|Julkaisija=WSOY 2015}}</ref>
Vastaavanlaisia ajatuksia olivat ennen Smithiä esittäneet jo muut valistusajattelijat, kuten [[Antti Chydenius]] teoksessaan ''[[Kansallinen voitto]]'' (1765) ja [[Bernard Mandeville]]. Liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa [[Feodalismi|feodaaliajan]] hierarkkista järjestystäkin.
 
▲Ennen [[valistus]]aikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan ”juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan”. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia.<ref name=":0" /> Tälle ilmiölle Smith keksi nimen ''näkymätön käsi''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Saastamoinen, Kari | Nimeke=Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka | Vuosi=1998 | Sivu = 42–43 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Isbn=951-796-141-3}}</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Näkymätön_käsi”