Ero sivun ”RBMK” versioiden välillä

RBMK-reaktoreiden merkittävä rakenteellinen ero muihin vesijäähdytteisiin reaktoreihin ([[PWR]] ja [[BWR]]) on sen fyysinen hidastin- ja jäähdytysaineen erottaminen kevytveteen ja grafiittiharkkoihin, sekä yhtenäisen suuren paineastian korvaaminen erillisillä pystysuuntaisilla putkikanavilla, joihin polttoainesauvat ja säätösauvat on sijoitettu. Kanavatyyppinen rakenne mahdollistaa useimmista muista ydinreaktoreista poiketen polttoainesauvojen vaihtamisen uusiin reaktorin ollessa käynnissä, sillä yksittäinen kanava voidaan sulkea polttoainesauvan vaihdon ajaksi. Kevytveden käyttö jäähdytyksessä ja grafiittihidastinaine mahdollistavat matalarikasteisen uraanin käytön reaktorissa. Nämä ominaisuudet toisaalta tekivät reaktorista epävakaan matalalla fissioteholla, koska fissiohajoamisen seurauksena syntyvä ”reaktorimyrkkynä” tunnettu ksenon-135 ei häviä tarpeeksi nopeasti. Lisäksi RBMK-reaktorin positiivinen [[takaisinkytkentä]] eli jäähdytinveden kiehumisesta aiheutuva fissiotehon kasvu oli merkittävä osatekijä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa.<ref name=”fissioreaktori”>{{cite web|url=https://fissioreaktori.wordpress.com/2018/04/22/tsernobylin-ydinvoimalaonnettomuus/ |title=Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus – Fissioreaktori |date=2018-04-22 |accessdate=2020-04-08}}</ref>

Reaktorimonttu on valmistettu vahvistetusta betonista, ja se on 21,6&nbsp;m leveä, 21,6&nbsp;m syvä jasekä 25,5&nbsp;m korkea. Sylinterinmuotoinen, seinäpaksuudeltaan 16&nbsp;mm paksu, halkaisijaltaan 14,52-metrinen ja 9,75 metriä korkea teräksinen reaktoriastia on sijoitettu monttuun ristinmuotoisen metallikannakkeen päälle. Reaktoriydin koostuu päällekkäin ladotuista grafiittiharkoista, joiden läpi kulkee pystysuuntainen halkaisijaltaan 11,4&nbsp;cm oleva kanava. Grafiittiharkon mitat ovat leveydeltään 25&nbsp;cm ja syvyydeltään 25&nbsp;cm. Harkkojen korkeus vaihtelee 20 ja 60 senttimetrin välillä, koska harkot on ladottu reaktoriin limittäin sivusuuntaisen tuennan vuoksi (vrt. pystysuuntainen tiiliseinä). Reaktorin sisäinen helium-typpi-kaasukehä pitää reaktoriytimen [[Inertti|inerttinä]] ja auttaa lämmönsiirrossa grafiitilta jäähdytyskanaville. Grafiittihidasteiden yhteisleveys on 14 metriä ja korkeus 8 metriä. [[Lämpölaajeneminen|Lämpölaajenemisesta]] aiheutuvien vaurioiden estämiseksi reaktoriastiassa on [[Liikuntasauma|liikuntasauma]]<ref name="rosenergo">{{cite web |url=http://snpp.rosenergoatom.ru/eng/about/production/ |title=Energoatom Concern OJSC" Smolensk NPP " About the Plant " Generation |language=ru |publisher=Snpp.rosenergoatom.ru |date=2008-04-30 |accessdate=2020-04-09 }}{{dead link|date=April 2018 |bot=InternetArchiveBot |fix-attempted=yes }}</ref>. Grafiitin maksimilämpötila oli 730&nbsp;°C<ref name="pub1211">{{cite web|url=http://www-pub.iaea.org/MTCD/publications/PDF/Pub1211_web.pdf |title=Accident Analysis for Nuclear Power Plants with Graphite Moderated Boiling Water RBMK Reactors |date= |accessdate=2010-03-22}}</ref>.

RBMK-tyyppisiä eli grafiittihidasteisia kiehutusvesireaktoreita on maailmassa yhä käytössä kaikkiaan 10 kpl (2018), kolmessa eri voimalaitoksessa, kaikki nykyisen [[Venäjä]]n alueella. Voimalaitoksia oli myös nykyisten Ukrainan ja Liettuan tasavaltojen alueella. (Katso taulukko alla.) Myös [[Tšernobylin ydinvoimalaitos|Tšernobylin ydinvoimalaitoksen]] reaktorit edustivat kyseistä reaktorityyppiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www-pub.iaea.org/MTCD/Publications/PDF/RDS-2-38_web.pdf | Nimeke = Nuclear Power Reactors In The World| Julkaisija = IAEA| Tiedostomuoto = pdf| Selite = sivu 39->| Julkaisu = | Ajankohta = 2018| Viitattu = 24.5.2019 }}</ref>

Sisältää toiminnassa olevat, perutut, suljetut ja tuhoutuneet yksiköt. Osa perutuista oli rakenteilla Tšernobylin onnettomuuden sattuessa, eivätkä ne koskaan valmistuneet.