Ero sivun ”Törnävän sairaala” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuva
Rivi 1:
[[File:Tornava-asylum-1930s.jpg|thumb|right|Törnävän sairaala 1930-luvun alkupuolella.]]
'''Törnävän sairaala''' on [[Seinäjoki|Seinäjoen]] [[Törnävä]]llä sijaitseva vanha sairaala-alue, jonka vanhin osa rakennettiin 1920-luvulla [[Psykiatrinen sairaala|piirimielisairaalaksi]]. Törnävän sairaala toimi psykiatrisena sairaalana vuoteen 1990 saakka, jolloin mielisairaalaverkkoa harvennettiin. Vanhin osa Törnävän sairaalasta toimii nykyisin osana [[Seinäjoen keskussairaala]]-aluetta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin.<ref name =rky>{{RKY|id=5207|nimi=Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala}}</ref> Sen eteläpuolella sijaitseva 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa rakennetussa B-mielisairaalassa eli Koskenalan sairaalassa on nyt Seinäjoen [[Steinerkoulu]] ja asuntolatoimintaa.<ref name =kaavaselostus>[https://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/asuminenjaymparisto/kaavoitus/asemakaavat/14huhtala/6J25IlJvR/14041_Selostus_KvHyv_20130624.pdf Huhtalan alueen asemakaavaselostus], Seinäjoen kaupunki 22.2.2012, sivu 8, viitattu 10.2.2015.</ref>
'''Törnävän sairaala''' on [[Seinäjoki|Seinäjoen]] [[Törnävä]]llä sijaitseva vanha sairaala-alue, jonka vanhin osa rakennettiin 1920-luvulla [[Psykiatrinen sairaala|piirimielisairaalaksi]].
 
Törnävän sairaala sijaitsee [[Östermyran kartano]]n entisen Ruutitehtaan puiston vieressä lähellä [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoen]] rantaa. Vanhin osa, A-sairaala, rakennettiin 1920-luvulla ja myös Koskenalan sairaalana tunnettu B-sairaala 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Niiden ja [[Kyrkösjärvi|Kyrkösjärven]] tekoaltaan väliselle metsäiselle rinteelle rakennettiin 1970-luvulta alkaen Seinäjoen keskussairaala, jonka osana myös entisen Törnävän sairaalan rakennukset toimivat.<ref name =rky/>
 
Törnävän sairaala toimi ensin nimellä Seinäjoen Piirimielisairaalat, sitten nimellä Seinäjoen Piirimielisairaala. Vuonna 1953 siitä tuli Seinäjoen keskusmielisairaala A- ja B-sairaaloineen. 1960-luvulla nimi muuttui Törnävän sairaalaksi.<ref name =rky/>
 
==Sijainti==
Törnävän sairaala sijaitsee [[Östermyran kartano]]n entisen Ruutitehtaan puiston vieressä lähellä [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoen]] rantaa. Vanhin osa, A-sairaala, rakennettiin 1920-luvulla ja myös Koskenalan sairaalana tunnettu B-sairaala 1950- ja 1960-lukujenluvun vaihteessa. Niiden ja [[Kyrkösjärvi|Kyrkösjärven]] tekoaltaan väliselle metsäiselle rinteelle rakennettiin 1970-luvulta alkaen Seinäjoen keskussairaala, jonka osana myös entisen Törnävän sairaalan rakennukset toimivat.<ref name =rky/>
 
'''Törnävän sairaala''' on [[Seinäjoki|Seinäjoen]] [[Törnävä]]llä sijaitseva vanha sairaala-alue, jonka vanhin osa rakennettiin 1920-luvulla [[Psykiatrinen sairaala|piirimielisairaalaksi]]. Törnävän sairaala toimi psykiatrisena sairaalana vuoteen 1990 saakka, jolloin mielisairaalaverkkoa harvennettiin. Vanhin osa Törnävän sairaalasta toimii nykyisin osana [[Seinäjoen keskussairaala]]-aluetta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin.<ref name =rky>{{RKY|id=5207|nimi=Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala}}</ref> Sen eteläpuolella sijaitseva 1950- ja 1960-lukujenluvun vaihteessa rakennetussa B-mielisairaalassa eli Koskenalan sairaalassa on nyt Seinäjoen [[Steinerkoulu]] ja asuntolatoimintaa.<ref name =kaavaselostus>[https://www.seinajoki.fi/material/attachments/seinajokifi/asuminenjaymparisto/kaavoitus/asemakaavat/14huhtala/6J25IlJvR/14041_Selostus_KvHyv_20130624.pdf Huhtalan alueen asemakaavaselostus.], Sivu 8. Seinäjoen kaupunki 22.2.2012, sivu 8,. viitattuViitattu 10.2.2015.</ref>
 
==Historiaa==
Vuonna 1913 päätettiin rakentaa [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaan]] suomenkielisiä kuntia varten piirimielisairaala, ja vuonna 1915 se päätettiin sijoittaa Seinäjoelle. Ensimmäiset 60-paikkaisen sairaalan suunnitelmat teki [[Rakennushallitus|yleisten rakennusten ylihallituksen]] arkkitehti [[E. A. Kranck]], mutta rakentamiseen päästiin vasta [[Sosiaalihallitus|sosiaalihallituksen]] arkkitehtiarkkitehdin [[Axel Mörne]]n tekemien satapaikkaisen sairaalan piirustusten perusteella. Ensimmäinen sairaalarakennus valmistui 1923, toinen 1924–1925, kolmas 1930 sekä osastot [[Epilepsia|kaatumatautisia]] ja tylsämielisiä varten 1928 ja 1929. Ne ja alueelle johtavan Björkenheimintien sillan urakoi [[Constructor|Oy Constructor Ab]].<ref name =rky/>
 
1950-luvulla alueelle rakennettiin muun muassa hallintorakennus, kappeli ja henkilökunnan asuntoja arkkitehtitoimisto Cedercreutz ja Railon suunnittelemina.<ref name =rky/>
Rivi 12 ⟶ 16:
Vuoden 1953 mielenterveyslain myötä Suomen mielisairaalat jaettiin A-mielisairaaloihin sekä kroonisten ja rauhallisten potilaiden B-mielisairaaloihin.<ref name =rky/> B-sairaalan eli Koskenalan sairaalan rakennukset rakennettiin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa vanhan sairaala-alueen eteläpuolelle. Alueita yhdistää pitkä koivukuja, Simunantie.<ref name =kaavaselostus/>
 
Vuonna 1985 Törnävässä oli 681 paikkaa, jotka oli jaettu 20 osastoksi. Pitkäaikaispsykiatrian osastoja oli kahdeksan, joista seitsemän oli suljettuja osastoja. Suljetuilla osastoilla hoidettiin tavallisesti [[Skitsofrenia|skitsofreniaaskitsofrenia]] sairastaviapotilaita. Pitkäaikaisosastolla 9 hoidettiin skitsofreniaa sairastavia miehiä. Sen toiminnalla ei ollut selkeitä kuntouttavia tavoitteita, vaan potilaille järjestettiin vain ajankuluksi toimintaa, kuten [[Fysioterapia|liikunta-]], [[Taideterapia|taide-]] ja [[työterapia]]<nowiki/>ryhmiä.<ref name=":0">{{VerkkoviiteKirjaviite|osoitewww=https://tampubtrepo.utatuni.fi/bitstream/handle/10024/67746/978-951-44-7024-0.pdf?sequence=1 |nimekeNimeke=Ruvettiin pitämään ihmisenä -: Vastuutasojärjestelmässä kuntoutettujen skitsofreniapotilaiden kuntoutumisreitit, hoitopalvelujen käyttö ja psykososiaalinen hyvinvointi |julkaisu Selite=Väitöskirja |julkaisija Julkaisija=Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta |viitattu Viitattu=2112.114.20162021 |tekijä Tekijä=Nordling, Esa Nordling|ajankohta=Syyskuu Vuosi=2007 |selite Sivu=s.3 | Isbn=978-951-44-7023-3 }}{{404}}</ref>
 
Vuonna 1984 henkilökunta teki opintomatkan [[Hesperian sairaala|Hesperiaan]], minkä jälkeen päätettiin aloittaa myös vastuutasojärjestelmään perustuva kuntouttava ohjelma. Siihen kuului myös seurantalomakkeiden täyttö. Seuraavana vuonna osastolla ohjattiin myös naisia. Vuosina 1985−1999 osastolla 9 arvioitiin ilmapiiriä yhteensä 13 kertaa. Vuonna 1985 aloitettiin myös ensimmäiset seurantatutkimukset, joissa seurattiin kahden vuoden aikana kymmentä potilasta haastattelemalla heitä. Seurantapotilaiden kokemusten on sanottu olleen pääosin myönteisiä, mutta tulokset jätettiin raportoimatta kirjallisesti vedoten kohderyhmän pieneen kokoon.<ref name=":0" />