Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viitteiden yhdistäminen
→‎Marraskuu 1929: Lapuan haastejuhlat ja liikkeen synty: - lisätty lähde, kumpikaan lähde ei tosin mainitse SKP:n Vaasan-päämajaa
Rivi 91:
=== Marraskuu 1929: Lapuan haastejuhlat ja liikkeen synty ===
[[Tiedosto:Lapuan työväentalo vuonna 1930.jpg|pienoiskuva|[[Lapuan työväentalo]] kuvattuna vuonna 1930.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:415 |nimeke =Lapuan työväentalo|tekijä=kuvaaja Pietinen|julkaisu= finna.fi |viitattu=2020-01-05}}</ref>]]
Kominternin taistelukehotusta seurasivat myös SKP:n aktiivisimman osan, [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto|Suomen kommunistisen nuorisoliiton]] jäsenet, jotka ryhtyivät provosoimaan ja agitoimaan eri puolilla Suomea.<ref>Siltala 1985 s. 51</ref> Nuorisoliitto vei Kominternin suosittaman näyttävän toiminnan myös ”valkoisen Suomen” ydinalueelle Etelä-Pohjanmaalle. Kommunistinen Lapuan Nuorten Työläisten Opintoyhdistys järjesti SKP:n [[VaasaLapuan työväentalo]]n-päämajan toimeksiannostalla 23.–24. marraskuuta 1929 [[Lapuan haastejuhlat]] -nimisen tapahtuman, johon saapui osanottajia kaikkialta [[Vaasan lääni]]stä ja jonka ohjelmistossa pilkattiin Mannerheimia, itsenäistä Suomea ja kristillisiä arvoja.<ref>Siltala 1985, s. 5251–52.</ref><ref>Sirén, Vesa: [https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002782759.html HS löysi unohdetun punaisen "Finlandian" – tältä se kuulostaa] (tilaajille) Helsingin Sanomat 4.12.2014. Viitattu 12.4.2021.</ref> Erityisen provosoiviksi koettiin esiintyjien punaiset ”ryssänpaidat”.<ref>Perälä 1998, s. 71.</ref> Jo ensimmäisenä päivänä paikalliset koulupojat olivat heittäneet tilaisuuteen hajupommeja ja yrittäneet riisua punaisia paitoja esiintyjien päältä. Poliisi keskeytti juhlan ennen kuin tilanne oli yltynyt avoimeksi väkivallaksi. Seuraavana päivänä 24. marraskuuta noin tuhat ihmistä ympäröi työväentalon Vihtori Kosolan johdolla. Saartajat marssivat taloon sisälle ja julistivat miten ”Täällä on jo tarpeeksi pilkattu Jumalaa, harjoitettu maanpetoksellista toimintaa ja halvennettu isänmaata, nyt se leikki loppuu tähän kerta kaikkiaan!” Kommunistien punaiset paidat riisuttiin väkivalloin. Paikalle saapunut kansanedustaja [[Emil Tabell]] ajettiin ulos talosta. Välikohtaus muuttui pahoinpitelyiksi, mutta suuremmalta yhteenotolta vältyttiin, sillä vain lapualaisilla oli mukanaan aseita.<ref>Siltala 1985 s. 52–53</ref>
 
Tapahtumaa ei juuri noteerattu ennen kuin lapuanliikkeen ydinrenkaaseen kuulunut nimismies [[Yrjö Nikula]] ryhtyi kertomaan siitä lehdistölle ja ''[[Helsingin Sanomat]]'' haastatteli Vihtori Kosolaa. Sekä Yhtymä Vientirauhan että Rintamamiesliiton maanlaajuiset verkostot aktivoitiin järjestämään kansalaiskokouksia, joista ensimmäinen pidettiin [[Sortavala]]ssa. Ympäri Suomea järjestettiin lukuisia tapaamisia, joissa oli näkyvässä roolissa kaupunkilaisia teollisuuden ja talouselämän edustajia. Usein spontaanina pidetty kansannousu oli todennäköisesti suunniteltu ja hetki oli tullut otolliseksi.<ref>Silvennoinen & Tikka & Roselius 2016 s. 154–157</ref> On arveltu, että taustalla oli valtakunnallinen verkosto, ja liikkeen eteläpohjalainen johto oli siten silmänlumetta. On myös spekuloitu, että lakonmurtajajärjestöt olisivat palkanneet luottomiehensä Kosolan johtamaan iskua kommunisteja vastaan, mutta tätä ei ole voitu todistaa ja eräät seikat puhuvat sitä vastaan.<ref name="virtanen54">Virtanen 2015, s. 54–56.</ref>