Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viitteiden yhdistäminen |
→Marraskuu 1929: Lapuan haastejuhlat ja liikkeen synty: - lisätty lähde, kumpikaan lähde ei tosin mainitse SKP:n Vaasan-päämajaa |
||
Rivi 91:
=== Marraskuu 1929: Lapuan haastejuhlat ja liikkeen synty ===
[[Tiedosto:Lapuan työväentalo vuonna 1930.jpg|pienoiskuva|[[Lapuan työväentalo]] kuvattuna vuonna 1930.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:415 |nimeke =Lapuan työväentalo|tekijä=kuvaaja Pietinen|julkaisu= finna.fi |viitattu=2020-01-05}}</ref>]]
Kominternin taistelukehotusta seurasivat myös SKP:n aktiivisimman osan, [[Suomen kommunistinen nuorisoliitto|Suomen kommunistisen nuorisoliiton]] jäsenet, jotka ryhtyivät provosoimaan ja agitoimaan eri puolilla Suomea.
Tapahtumaa ei juuri noteerattu ennen kuin lapuanliikkeen ydinrenkaaseen kuulunut nimismies [[Yrjö Nikula]] ryhtyi kertomaan siitä lehdistölle ja ''[[Helsingin Sanomat]]'' haastatteli Vihtori Kosolaa. Sekä Yhtymä Vientirauhan että Rintamamiesliiton maanlaajuiset verkostot aktivoitiin järjestämään kansalaiskokouksia, joista ensimmäinen pidettiin [[Sortavala]]ssa. Ympäri Suomea järjestettiin lukuisia tapaamisia, joissa oli näkyvässä roolissa kaupunkilaisia teollisuuden ja talouselämän edustajia. Usein spontaanina pidetty kansannousu oli todennäköisesti suunniteltu ja hetki oli tullut otolliseksi.<ref>Silvennoinen & Tikka & Roselius 2016 s. 154–157</ref> On arveltu, että taustalla oli valtakunnallinen verkosto, ja liikkeen eteläpohjalainen johto oli siten silmänlumetta. On myös spekuloitu, että lakonmurtajajärjestöt olisivat palkanneet luottomiehensä Kosolan johtamaan iskua kommunisteja vastaan, mutta tätä ei ole voitu todistaa ja eräät seikat puhuvat sitä vastaan.<ref name="virtanen54">Virtanen 2015, s. 54–56.</ref>
|