Ero sivun ”Pyykki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Historiaa lyhyesti |
|||
Rivi 31:
Oikeasta pesulämpötilasta syntyy ajoittain monenlaista keskustelua<ref>Esimerkki iltapäivälehdistön pelottelutyylistä, alkuperäislähteenä brittitabloidi: {{verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/asuminen/a/2013100917583179|nimeke=Pesetkö pyykkisi neljässäkympissä? Ei kannattaisi|ajankohta=09.10.2013|julkaisu=Iltalehti}}</ref>. Vaatevalmistajien suositus on pitäytyä vaatteeseen merkityissä [[pesumerkki|hoito-ohjeissa]]. Pesu kuluttaa vaatteita, ja usein pelkkä tuuletus voisi riittää. [[Mikrobi]]en hävittämisessä korkeampi pesulämpötila on teoriassa matalaa parempi, mutta puhtaan pyykin bakteerimäärä moninkertaistuu kuitenkin heti kun siihen kosketaan käsin, eikä vaatteista ole vaaraa saada tartuntaa kuin isojen haavaumien tapauksessa. Esimerkiksi Japanissa pyykki pestään yhä valtaosin kylmällä vedellä ilman, että terveyshaittoja olisi havaittu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9811143 | Nimeke = Pyykinpesun oikeasta lämpötilasta tuli kinaa – Bakteerikammoiset haluavat pestä 60 asteessa| Tekijä = Ziemann, Markus| Ajankohta = 1.9.2017| Julkaisu = | Viitattu = 11.4.2021 }}</ref>
==Pyykinpesun historiaa==
Perinteinen vaatteiden pesupaikka on läheisen vesistön rannassa tai kaivon äärellä. Ison pyykkimäärän puhtaaksi keittäminen ja hankaaminen ja käsin tapahtuva huuhtelu on fyysisesti yhtä raskasta työtä kuin metsätyö tai kivenhakkuu, mutta useimmissa kulttuureissa naisten tehtävä.<ref name=huusko2020>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.meillakotona.fi/artikkelit/nain-pyykinpesun-vallankumous-helpotti-kotitoita | Nimeke = Nyrkkipyykistä pyykkilautaan ja koneelliseen pesuun – näin pyykinpesun vallankumous helpotti kotitöitä| Tekijä = Huusko, Anna-Kaisa| Ajankohta = 1.7.2020| Julkaisu = Meillä kotona -sivusto, A-lehdet| Viitattu = 11.4.2021 }}</ref>
Veden pintajännitystä alentavaa, eläinrasvoista ja [[tuhka]]sta tehtyä [[saippua]]a on käytetty jo ainakin pari tuhatta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Synteettisiä pyykinpesuaineita alkoi tulla saippuapohjaisten tilalle vasta 1900-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin yleistyi [[pyykkilauta]] ”nyrkkipyykin” tekoa helpottamaan. Vuosisadan keskivaiheilla keksittiin [[pesumäntä]] purskuttelemaan vettä pyykin läpi entistä tehokkaammin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kansallismuseo.fi/fi/kuukauden-esineet/2017/pesumaentae | Nimeke = Kuukauden esine: Pesumäntä| Tekijä = Tauriainen, Sari| Ajankohta = Maaliskuu 2017| Julkaisu = Kansallismuseo | Viitattu = 11.4.2021 }}</ref>. Sähkökäyttöisiä pesukoneita alkoi tulla markkinoille toisen maailmansodan jälkeen, ensin niin sanottuja ''pulsaattorikoneita'', joiden rummun sisäseinässä pulsaattoripyörä piti pyykin ja veden liikkeellä. Pulsaattorikoneen yläosassa oli mankelin kaltainen puristin, jonka telojen läpi kulkiessaan pyykki luovutti ison osan vedestään. Pian keksittiin erillinen vinhasti pyörivä [[linko (kotitalous)|linkousrumpu]], jonka kuivausteho perustuu [[keskipakoisvoima]]an. Pyörivään rumpuun perustuvat pesukoneet tulivat markkinoille seuraavaksi, ja pyykin mukaan valittavia automaattiohjelmia linkouksineen niihin alkoi tulla 1960-luvulla. Viime vuosikymmenien helpotuksia pyykinpesuun ovat [[kuivausrumpu|kuivausrummut]] sekä pesun, huuhtelun, linkouksen ja kuivauksen yhdistävät kuivaavat pesukoneet.<ref name=huusko2020/>
==Lähteet==
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
| |||