Ero sivun ”Weimarin perustuslaki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pari lisäystä samoista lähteistä
Rivi 1:
[[Tiedosto:Weimar Constitution.jpg|pienoiskuva]]
'''Saksan valtakunnan perustuslaki''' (saks. ''Die Verfassung des Deutschen Reichs'') , joka tunnetaan yleensä nimellä '''Weimarin perustuslaki''' (''Weimarer Verfassung''), oli [[Saksa]]ssa [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] aikana 1919–1933 voimassa ollut [[perustuslaki]]. SeSen allekirjoitettiinsääti laiksi[[Weimar]]in kaupungissa helmikuusta 1919 alkaen kokoontunut [[Weimarin kansalliskokous]], ja presidentti [[Friedrich Ebert]] vahvisti sen 11. elokuuta 1919.<ref>[https://www.history.com/topics/germany/weimar-republic History.com: Weimar Republic]</ref> Perustuslaissa julistettiin Saksa demokraattiseksi parlamentaariseksi tasavallaksi, jossa lainsäätäjäparlamentti valittiin [[Suhteellinen vaalitapa|suhteellisilla vaaleilla]]. Siinä vahvistettiin yleinen äänioikeus 20 vuotta täyttäneille ja määriteltiin vallanjako valtakunnan ja osavaltioiden välillä. Perustuslaki pysyi teknisesti voimassa koko [[Natsi-Saksa|natsikauden]] ajan eli vuosina 1933–1945, vaikka vuonna 1933 säädetty [[valtalaki (Saksa)|valtalaki]] oli käytännössä tehnyt tyhjiksi siinä säädetyt kansalaisvapaudet ja parlamentin toimivallan.
 
Weimarin perustuslain tärkein valmistelija oli oikeustieteilijä [[Hugo Preuss]], joka käytti esikuvanaan [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] [[liittovaltio]]ta.<ref name="alpha">[https://alphahistory.com/weimarrepublic/weimar-constitution/ Weimar Constitution] AlphaHistory. Viitattu 11.4.2021. {{en}}</ref>
 
Perustuslain nimi oli sama kuin sitä edeltäneen [[Saksan keisarikunta|Saksan keisarikunnan]] perustuslaki. Saksan valtion virallinen nimi olikin ''Deutsches Reich'' [[Grundgesetz|vuoden 1949 perustuslain]] hyväksymiseen saakka.
 
==Weimarin perustuslain ongelmat==
Weimarin perustuslakia pidettiin paperilla yhtenä liberaalimpana ja demokraattisimpana perustuslaista ajallaan.<ref>[https://alphahistory.com/weimarrepublic/weimar-constitution/ AlphaHistory:name="alpha" Weimar Constitution]</ref> Perustuslaissa oli kuitenkin vakavia ongelmia ja valuvikoja, jotka mahdollistivat natsien nousun valtaan ja maan muuttamisen diktatuuriksi. Weimarin tasavallan perustuslaki yhdisti parlamentarismia ja vahvaa presidentin valtaa (ns. [[semipresidentialismi]]). Perustuslaki antoi presidentille mahdollisuuden erottaa [[valtakunnankansleri]], vaikka valtakunnankansleri säilyttäisi [[Saksan valtiopäivät|valtiopäivien]] (''Reichstag'') luottamuksen. Vastaavasti presidentti voisi nimittää kanslerin jolla ei ollut valtiopäivien tukea. Lisäksi perustusallaki mahdollisti ns. hätäasetuksen (''Notverordnung'') antamisen, joka antoi presidentille laajat valtuudet keskeyttää kansalaisvapaudet ilman kunnollista [[Checkschecks and balances]] -järjestelmää. Tämä tarjosi mahdollisuuden jota [[Adolf Hitler]] käytti nopeasti liittokansleriksi noustuaan.<ref>[https://www.dw.com/en/germany-marks-100-years-since-weimar-constitution/a-47379754 DW: Germany marks 100 years since Weimar Constitution]</ref>
 
ValtiopäivienVaalitavan suhteellisuus ilman minkäänlaista [[äänikynnys]]tä, johti hyvin sirpaleiseen edustuksellisuuteen, jaminkä lisäksi monet puolueet lisäksi edustivat [[Oikeisto–vasemisto-jatkumo|poliittisen spektrin]] ääripäitä (kuten kommunismia[[kommunismi]]a tai äärioikeistoa)[[äärioikeisto]]a. Tämä parlamentinParlamentin sirpaleisuus vaikeutti toimivan [[Enemmistöparlamentarismi|parlamentaarisen enemmistön]] luomista ja oli yksi syy sille, että Weimarin tasavallan aikaa leimasi poliittinen epävakaisuus.
 
=== Perustuslaki Hitlerin aikakaudella ===
Rivi 20 ⟶ 22:
Saksan nykyisessä vuonna 1949 hyväksytyssä perustuslaissa korjattiinkin monia Weimarin perustuslakin valuvikoja, mm. presidentin asema muuttui täysin seremonialliseksi. <ref>[https://www.dw.com/en/the-german-constitution-putting-people-first/a-48824174 DW: The German constitution: Putting people first]</ref>
 
Muutamat kohdat Weimarin perustuslaista ovat Saksassa nykyisinkin voimassa. Vuonna 1949 säädetyn [[Saksan liittotasavallan peruslaki|Saksan liitto­tasa­vallan perus­lain]] 140. artiklassa nimittäin säädetään, että vuoden 1919 perustus­lain 136.–139. ja 141. artiklat ovat voimassa osana tätä perustus­lakia. Nämä artiklat sisältävät säännöksiä pääasiassa [[uskonnonvapaus|uskonnonvapaudesta]] sekä kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen oikeudellisesta asemasta.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.gesetze-im-internet.de/gg/art_140.html | Nimeke = Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, Art 140 | Julkaisija = Bundesministerium der Justiz und für Verbraucherschutz (Saksan oikeusministeriö) | Kieli = (saksaksi){{de}} | Viitattu = 7.4.2021}}</ref>
 
==Lähteet==