Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Syksy 1931 – kevät 1932: Tilanteen kärjistyminen ja lapuanliikkeen loppu: - tänne vielä lisäyksiä, tarkemmin Mäntsälän kapinasta
Rivi 298:
Sotaväen päällikkö [[Aarne Sihvo]] kannatti kapinan kukistamista voimakeinoin. Svinhufvud halusi ratkaista tilanteen ilman verenvuodatusta ja piti illalla 2. maaliskuuta radiopuheen, jossa vetosi suojeluskuntalaisiin. Hän lupasi, että kaikki muut paitsi kapinaan yllyttäjät välttyisivät rangaistukselta, mikäli palaisivat välittömästi koteihinsa.<ref name="perälä273" /> Puheen jälkeen kapinapesäkkeet hajosivat ja miehet palasivat koteihinsa. Lapuanliikkeen johto päätti lopettaa kapinan 4.–5. maaliskuuta. Jyväskylän kapinapesäke hajosi 5. maaliskuuta, ja seuraavana yönä ilmoitettiin Mäntsälän kapinallisten antautuvan. Kapinajohto ilmoittautui 7. maaliskuuta aamuun klo 10.00 mennessä.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 238–239.</ref>
 
Kapinan pienenä jälkinäytöksenä toimi lapuanliikkeen entisen taloudellisen tukijan [[Minna Craucher]]in murha Helsingissä 8. maaliskuuta. Liikkeen johdon kanssa riitautunut Craucher oli kapinapäivinä vuotanut liikkeen sisäpiiriä ja väitettyjä kaappaussuunnitelmia koskevia paljastuksia ''[[Suomen SosialiedemokraattiSosialidemokraatti]]'' -lehdelle, joten liikkeen kiihkomielinen kannattaja [[Olavi Runolinna]] ampui hänet petturina. Craucherin epäluotettavien paljastusten mukaan Lapuanliikkeen johdolla olisi ollut salainen yhteistyösopimus [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistisen puolueen]] (NSDAP) kanssa vallankaappauksen yrittämisestä samanaikaisesti kummassakin maassa.<ref>Perälä 1998, s. 264–265, 286.</ref>
 
==== Lapuanliikkeen lakkauttaminen ====
Lapuan Liike Ry:n toiminta kiellettiin käytännössä jo 29. helmikuuta tasavallan suojelulain nojalla. Sisäministeri [[Arvo Manner]] lakkautti järjestön lopullisesti 24. maaliskuuta, ja raastuvanoikeus vahvisti päätöksen 28. toukokuuta. Lapuanliikkeen vuodet olivat ohitse.<ref>Vares & Uola & Majander 2006 s. 240–241</ref>
 
Mäntsälän kapinan jälkeen lapuanliikkeen johto tuomittiin lieviin vankeusrangaistuksiin. Eduskunta hyväksyi huhtikuussa armahduslain, jonka nojalla rivimiehiä ei syytetty. Syytteet nostettiin sataa henkilöä kohtaan. [[Turun hovoikeushovioikeus]] tuomitsi marraskuussa 1932 yhteensä 22 henkilöä kapinasta ja 32 sen avunannosta, kaikki varsin lieviin vankeusrangaistuksiin. Tuomittujen joukossa olivat muun muassa Kosola ja Wallenius.<ref>Perälä 1998, s. 284, 287.</ref>
 
==== Isänmaallinen Kansanliike IKL ====