Ero sivun ”Lapuanliike” versioiden välillä

Kommunistilakien jälkeen lapuanliike oli ottanut uudeksi tavoitteekseen sosiaalidemokratian kitkemiseen. Jo Lapuan Liike Ry:n perustamiskokouksessa marraskuussa 1930 oli julistettu sota sosiaalidemokratialle, jonka väitettiin olevan samaa juurta kommunismin kanssa. Kommunistien katsottiin myös soluttautuneen ainoaan jäljelle jääneeseen vasemmistopuolueeseen.<ref name="perälä233">Perälä 1998, s. 233–236.</ref> Lisäksi hyökkäystä perusteltiin sillä, että SDP oli äänestänyt tasavallan suojelulakia vastaan ja yrittänyt hidastaa kommunistilakien toimeenpanoa. Ääriradikaalit suunnittelivat myös SDP:n kanssa yhteistyössä olleesta laillisuusrintamasta eroon pääsyä. Suomalaisten enemmistö ei kuitenkaan pitänyt sosiaalidemokraatteja uhkana.<ref>Niinistö 2003, s. 10–137</ref>

Lapuanliike kiinnitti erityistä huomiota kommunisteilta takavarikoituihin kirjapainoihin ja työväentaloihin, joita avattiin uudelleen maaherrojen päätöksillä niiden siirryttyä sosiaalidemokraattien haltuun.<ref name="perälä233" /> Sisäministeri von Born antoi 17. syyskuuta 1931 käskynluvan avata uudelleen [[Lapuan työväentalo]], josta koko lapuanliike oli saanut alkunsa marraskuussa 1929, sillä Lapuan työväenyhdistykselle oli valittu uusi sosiaalidemokraattinen johto.<ref name="uola233">Vares & Uola & Majander 2006 s. 233</ref> VonTalolla Bornoli kysyisuuri ''[[Vaasasymbolinen (sanomalehti)|Vaasa]]''-sanomalehdenmerkitys, haastattelussaolihan ”kumpilapuanliike täälläsaanut määräsi,alkunsa hallitusjuuri vaisiellä Kosola”marraskuussa 1929.<ref name="uola233" /> Liike vastasi haasteeseen.järjesti Lapualla järjestettiin21. uusisyyskuuta kansalaiskokouskansalaiskokouksen, jonka päätteeksi 2&nbsp;000 miestä naulasi ja laudoitti työväentalon ovet ja ikkunat umpeen 21. syyskuuta 500 laudalla.<ref name="perälä233" /><ref name="uola233" /> SisäministerilleVon Born oli kysynyt ''[[Vaasa (sanomalehti)|Vaasa]]''-sanomalehden haastattelussa ”kumpi täällä määräsi, hallitus vai Kosola”,<ref name="uola233" /> nyt hänelle vastattiin Lapualta lähetetyssä sähkeessä sanottiin: ”talo on kiinni ja pysyy”. Talon symbolisen merkityksen vuoksi tilanteestaAsiasta tuli lapuanliikkeen ja Sunilan hallituksen välinen arvovaltakiista, jossa poliittisen keskustan puolueet asettuivat hallituksen tueksi. Lapuan tapahtumat innoittivat vastaaviin toimiin myös muualla. Vuoden loppuun mennessä 15 työväentaloa naulattiin kiinni, poltettiin tai turmeltiin.<ref name="perälä233" /> Tammi–helmikuussa 1932 iskuja tapahtui vielä toistakymmentä lisää.<ref name="perälä256">Perälä 1998, s. 256.</ref>