Ero sivun ”Suomen kielipolitiikka” versioiden välillä

Yhteiskunnan suhtautuminen [[viittomakieli|viittomakieleen]] 1960-luvulta tähän päivään on muuttunut merkittävästi. 1900-luvun alussa Suomeen levisi [[oralismi]]n aate, jonka mukaisesti viittomakieli kiellettiin muun muassa kouluissa. Tavallista oli rangaista sen käytöstä fyysisillä rangaistuksilla. [[Kuurous|Kuurojen]] koulutus oli vapaaehtoista, ja yleinen [[oppivelvollisuus]] laajentui koskemaan myös [[vammaisuus|vammaisia]] vasta 1930-luvulla.<ref>[http://www.viivi.fi/kuurojenkulttuuri/kuurojenhistoria_index.htm Kuurojen historia.]</ref> 1960-luvulta eteenpäin asenteet muuttuivat ja vammaisten yhdenmukaisia oikeuksia muuhun väestöön nähden ryhdyttiin puolustamaan. Suomi on kolmantena maana maailmassa turvannut viittomakielisten aseman yhteiskunnassa perustuslaissaan. Viittomakielisten asema on perustuslain velvoittamana kirjattu moniin paikkoihin Suomen laissa, muun muassa koulutukseen ja viranomaispalveluja koskeviin lakeihin ja asetuksiin.<ref>[http://www.kl-deaf.fi/Page/5edb0fe8-08ca-4554-8993-39444881eaeb.aspx Suomalaista viittomakieltä ja viittomakielisiä koskevia säädöksiä.]{{404}}</ref> Nykyään viittomakieli on 4&nbsp;000–5&nbsp;000 kuuron äidinkieli, minkä lisäksi sitä käyttää äidinkielenään tai toisena kielenään noin 10&nbsp;000 kuulevaa.<ref>[http://www.kotus.fi/index.phtml?s=206 Suomalainen viittomakieli.] Kotus. Viitattu 6.1.2016</ref> Viime vuosina viittomakielen koulutukseen on panostettu. [[Ammattikorkeakoulu]]issa voi suorittaa 120 [[opintoviikko|opintoviikon]] laajuisen viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon, joka valmistaa opiskelijan toimimaan erilaisissa ohjaus- ja opetustehtävissä ja 240 opintopisteen laajuisen viittomakielentulkin tutkinnon.<ref>[http://www.kl-deaf.fi/Page/5abfdd4c-5cf2-4f17-a106-7ab52fbecf3f.aspx Viittomakieli ammattina.] {{404}}</ref> [[Jyväskylän yliopisto]] on tarjonnut vuodesta 1998 viittomakielisen luokanopettajan koulutusohjelman ja vuonna 2004 sinne perustettiin Suomen ensimmäinen viittomakielen professuuri ja aloitettiin viittomakielen maisteriohjelma.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Honkonen, Orvokki | Nimeke=Viittomakielen opetus vankistuu Jyväskylän Yliopistossa uudella maisteriohjelmalla ja professuurilla. | Ajankohta= | Osoite= https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2004/05/tiedote-2009-10-01-20-42-05-542300| Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Viitattu= 26. tammikuuta 2016}}</ref>

 

 

Nykyään vammaisten tai [[neurologinen poikkeavuus|neurologisesti poikkeavien]] ihmisten kommunikaatiota pyritään tukemaan muillakin [[puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio|puhetta korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä]] kuin viittomilla, esimerkiksi kuvakommunikaatiolla. Ajatus kielen käytöstä on siis laajentumassa kommunikaatioon, joka voikin olla ei-kielellistä. Ihmisellä katsotaankin olevan oikeus käyttää omaa erityistä kommunikaatiotapaansa, jos hän ei kykene kielelliseen itseilmaisuun, mutta pystyy ilmaisemaan itseään muuten.{{lähde}}