Wikipedia

Ero sivun ”Masennus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p tuhaterottimia
Rivi 28:
Masennusta luonnehtii koettu apeuden, [[melankolia]]n, alavireisyyden ja [[toivottomuus|toivottomuuden]] tila. Masennus häiritsee usein sosiaalista kanssakäymistä ja alentaa elämänlaatua. Masennukseen liittyy monesti myös erilaisia somaattisia oireita, kuten kipua, fyysistä voimattomuutta ja unettomuutta<ref name=":16" />.
 
Masennuksesta aiheutuu huomattavaa inhimillistä kärsimystä potilaille ja heidän läheisilleen<ref name=":15" /><ref name="kaypahoito" />. Yli 30 &nbsp;000 suomalaista oli masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeella vuonna 2021<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007893721.html|nimeke=Lukijan mielipide {{!}} Masennuksen aiheuttama työkyvyttömyys on mahdollista puolittaa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-03-31|viitattu=2021-04-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Yhä suurempi osuus masennusperusteisista hakemuksista on kuitenkin hylätty 2000-luvulla ja vain noin 1,5 promillea työikäisistä suomalaisista pääsee vuosittain masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Vain reilu kolmannes hylkäävän päätöksen saaneista kykenee osallistumaan työelämään<ref>Miksi masennus vie eläkkeelle? Eläketurvakeskuksen raportteja 2007:1. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129421/Miksimasennusvieelakkeelle.pdf?sequence=1&isAllowed=y</ref>.
 
Suurin osa masennuksen perusteella myönnetyistä eläkkeistä on määräaikaisia kuntoututustukia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000007905786.html|nimeke=Työkyvyttömyys {{!}} Masennus vei aiempaa vähemmän julkisen alan työntekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle: ”Kasvava trendi näyttää nyt kääntyneen parempaan”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-04-08|viitattu=2021-04-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, jotka voivat kestää muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Kroonista masennusta sairastavien kohdalla saattaa kulua jopa kuusitoista vuotta ennen toistaiseksi voimassa olevan eläkkeen myöntämistä, vaikka kuntoutustuen jatkuvaan uusimiseen liittyvä byrokratia aiheuttaa potilaille stressiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://elamassa.fi/elakkeella/masennus-vei-saulin-tyokyvyttomyyselakkeelle-haaveissa-on-yha-tyoelama/|nimeke=Masennus vei Saulin työkyvyttömyys­eläkkeelle – haaveissa on yhä työelämä|julkaisu=Elämässä|ajankohta=2019-01-22|viitattu=2021-04-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Masennuspotilaiden kuntoutustuki alkaa keskimäärin 47 vuoden iässä<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://psykologilehti.fi/mielenterveyssyyt-ajavat-nyt-elakkeelle-nain-psykologit-korjaisivat-kurssia/|nimeke=Mielenterveyssyyt ajavat nyt eläkkeelle – näin psykologit korjaisivat kurssia|julkaisu=Psykologilehti|ajankohta=2020-04-27|viitattu=2021-04-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
Rivi 36:
[[Maailman terveysjärjestö|Maailman terveysjärjestön]] arvion mukaan yli 300 miljoonaa ihmistä eli nelisen prosenttia maailman väestöstä sairastaa masennusta<ref name=":14">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11606998|nimeke=Ruotsissa alkaa tutkimus psykedeelisen psilosybiinin käytöstä masennuksen hoidossa – päätutkija: "Saattaa olla suurimpia asioita psykiatriassa 40 vuoteen"|tekijä=Mikko Leppänen|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-10-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Masennuksen esiintyvyys vaihtelee alueittain, ja [[teollisuusmaa|kehittyineissä valtioissa]] se onkin keskimäärin yleisempää kuin [[kehitysmaa|kehittyvissä maissa]].<ref name="PMC">{{Verkkoviite|osoite=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4100461/|nimeke=The epidemiology of depression across cultures|tekijä=Ronald C. Kessler, Evelyn J. Bromet|julkaisu=US National Library of Medicine|viitattu=2020-10-26|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Seitsemän prosenttia suomalaista naisista ja neljä prosenttia miehistä eli yhteensä lähes 300 &nbsp;000 henkeä on sairastanut masennushäiriöjakson viimeksi kuluneen vuoden aikana<ref name="julkari">Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma:[http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1 Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011]. Sivu 96. </ref>. Noin 10-15% suomalaisista sairastuu masennukseen elämänsä aikana<ref name=":15" />. Ruotsissa masennus diagnosoidaan 20 prosentille kansalaisista. Naispuoliset masennuspotilaat hakeutuvat miehiä herkemmin hoitoon.<ref name="gould">Raija Gould, Harri Grönlund, Riitta Korpiluoma, Heidi Nyman ja Kristiina Tuominen: [https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129421/Miksimasennusvieelakkeelle.pdf?sequence=1 Miksi masennus vie eläkkeelle?] Työkyvyttömyysasiain neuvottelukunta. Sivu 37. </ref>
 
Naisten yliedustus masentuneiden joukossa johtuu tutkimusten mukaan ehkäisypillereiden käytöstä ja siitä, että naisilla on miehiä pienemmät tulot ja vaikeammat elinolosuhteet<ref>Tanja Vasama: Naiset masentuvat miehiä useammin, ja tutkijat nostavat nyt syyksi palkkaerot. Helsingin sanomat 12.1.2016. http://www.hs.fi/ura/a1452568219432</ref>. Tämä pätee myös masennuspotilaisiin: vaikka naispuolisia masennuspotilaita on lähes kaksi kertaa enemmän kuin miehiä, heille myönnetään vain hiukan miespotilaita useammin kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke<ref name="gould" />.
Rivi 288:
Masennus voi johtaa liikunnan vähäisyyteen ja tätä kautta fyysisen kunnon heikkenemiseen ja edelleen itsearvostusta laskevaan kehään. Pitkään jatkunut masennustila voi vaikuttaa muistin huononemiseen, ja jopa aivojen kuvantamisessa havaittavissa oleviin muutoksiin (esimerkiksi [[hippokampus|hippokampuksen]] alueella tilavuuden pienenemisenä.) Masennustila aiheuttaa siitä kärsivälle pitkäaikaisia kärsimyksiä, elämänlaadun heikentymistä ja sairastavuuden lisääntymistä.
 
Kliinisestä masennuksesta kärsivän on vaikeaa tai mahdotonta keskittyä työhön, eikä hän aina jaksa puhua ihmisten kanssa tai aloittaa projekteja. Masennuksen takia jäädään eläkkeelle nykyisin lähes kaksi kertaa useammin kuin 1990-luvun puolivälissä. Suomessa on 38 &nbsp;000 masennuksen takia eläkkeellä olevaa henkilöä.<ref>Katja Kuokkanen: Masennuksen takia 38 000 eläkkeellä. Helsingin Sanomat 4.9.2009</ref> Masennus on yleisin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeen syy.<ref name="SLL">Masennuksesta toivutaan Prospektiivisen 6 vuoden seurantatutkimuksen tuloksia; Heimo Viinamäki, Kirsi Honkalampi, Kaisa Haatainen, Heli Koivumaa-Honkanen, Tommi Tolmunen, Jukka Hintikka: Suomen Lääkärilehti Vskk. 60, Nr: 34 / 2005, s. 3239–3244.</ref> Yleisesti uskotaan, että osa masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista saattaa kärsiä muista sairauksista tai häiriöistä, jotka voivat aiheuttaa masennustilan taikka esiintyä samanaikaisesti masennuksen kanssa toipumista vaikeuttaen, ja joiden tunnistamista ja hoitoa vaikeuttaa alidiagnosointi sekä liian vähäiset hoitoresurssit. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi kilpirauhassairaudet<ref>[http://olotila.yle.fi/min%C3%A4/terveys/kilpirauhanen-voi-oireilla-oudosti Kilpirauhanen voi oireilla oudosti], <em>Artikkelin lähteenä on käytetty Asta Tirrosen haastattelua YLE Radio Keski-Pohjanmaassa ja Ulla Slaman luentoa Kokkolassa 23.11.2010.</em>YLE Olotila</ref> ja komplisoituneet päihdehäiriöt.<ref>
[http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article328144.ece Mediuutiset: Bentsodiatsepiini koukuttaa äkkiä], Vinkkejä päihdehoitoon, Ursula Grönvall, 15.9.2009
</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Masennus”