Versio 9. joulukuuta 2020 kello 19.36 muokkaa SeppVei (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 010 muokkausta →‎Elämäkerta ← Vanhempi muutos		Versio 10. huhtikuuta 2021 kello 09.02 muokkaa kumoa SeppVei (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 010 muokkausta wl, luokka Uudempi muutos →
Rivi 5: R. A. Wrede oli tunnetun vapaaherrallisen [[Wrede af Elimä]] -aatelissuvun edustaja. Hänen veljensä oli arkkitehti [[K. A. Wrede]] ja heidän lankonsa oikeustieteilijä [[Robert Hermanson]].<ref>{{Kansallisbiografia\|id=6779\|nimi=Wrede (1200– )\|tekijä=Veli-Matti Autio\|ajankohta=30.7.2007}}</ref> Wreden vanhemmat olivat kihlakunnantuomari [[Henrik August Wrede]] ja Anna Vilhelmina Baeckman.<ref name="matrikkeli" /> R. A. Wrede meni vuonna 1879 naimisiin pikkuserkkunsa Johanna Sofia Paulina Wreden (s. 1857) kanssa, joka oli [[Mathilda Wrede]]n sisar.<ref>Hurskainen, E: "Mathilda Wrede", sivu 38, 2004</ref> [[Suomen sisällissota\|Suomen sisällissodassa]] kaatunut metsänhoitaja, vapaaherra Henrik August Wrede af Elimä (1884–1918) ja tuomari, Helsingin kunnallispormestari [[Rabbe Fabian Wrede]] (1882–1957) olivat heidän poikiansa.<ref name="smh">{{Kirjaviite \| Tekijä= \| Luku=Wrede af Elimä, Henrik August \| Selite= \| Nimeke=Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931\| Julkaisupaikka=Mänttä \| Julkaisija=Suomen Metsänhoitajaliitto \| Vuosi=1931 \| Sivut=519}}</ref> ~~Toimittuaan~~Wrede oli aatelissäädyssä sukunsa ~~edustajana~~edustaja [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät\|valtiopäivillä]] ~~vuodesta~~[[Säätyvaltiopäivät 1877\|1877–1878]], [[~~säätyvaltiopäivät~~Säätyvaltiopäivät 1882\|~~säätyvaltiopäivien~~1882]], ~~loppuun~~[[Säätyvaltiopäivät ~~Wrede~~1885\|1885]], ~~oli~~[[Säätyvaltiopäivät 1888\|1888]], [[Säätyvaltiopäivät 1891\|1891]], [[Säätyvaltiopäivät 1894\|1894]], [[Säätyvaltiopäivät 1897\|1897]], [[Säätyvaltiopäivät 1899\|1899]], [[Säätyvaltiopäivät 1900\|1900]], [[Säätyvaltiopäivät 1904\|1904–1905]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1905\|1905–1906]]. Kansanedustajana hän ~~kansanedustajana~~toimi 1910–1913 ja 1917–1918. Wrede oli perehtynyt erityisesti siviililainoppiin ja [[prosessioikeus\|prosessioikeuteen]]. Hän oli [[Helsingin yliopisto]]n professori 1885–1905 ja rehtori 1905. Hänestä tuli [[senaatin oikeusosasto]]n jäsen 1905 ja vuonna 1909 sen varapuheenjohtaja. Hän erosi senaatista vuonna 1909 keisarin perustuslain tulkinnan takia. Åbo Akademin kanslerina hän toimi lähes kuolemaansa asti.<ref>http://www.finnicakymenlaakso.fi/henkilogalleria/kv/index_v.php?id=26</ref> R. A. Wreden joskus unohdettu suurtyö oli Suomen hallitusmuodon valmistelu omistamassaan [[Wredeby]]n kartanossa kesällä 1917 yhdessä [[K. J. Ståhlberg]]in sekä [[Anton Kotonen\|Anton Kotosen]] kanssa. Heidän valmistelemansa luonnos toimi myöhemmin [[Vuoden 1919 hallitusmuoto\|vuonna 1919 hyväksytyn tasavaltalaisen hallitusmuodon]] pohjana. Wrede tosin itse vastusti [[tasavalta]]a ja olisi halunnut Suomesta [[monarkia]]n. [[Tiedosto:R. A. Wrede by Edelfelt.jpg\|thumb\|150px\|[[Albert Edelfelt]]in maalaama muotokuva Wredestä vuodelta 1896.]] Rivi 49: [[Luokka:Uudenmaan vaalipiiri]] [[Luokka:Suomalaiset oikeustieteilijät]] [[Luokka:Suomalaiset aateliset]] [[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet]] [[Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston rehtorit]]

Ero sivun ”R. A. Wrede” versioiden välillä