Ero sivun ”Hämeenlinna” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Hämeenlinna” [Oletus: Vakaa]
Päivitys ja kohentelua
Rivi 97:
=== Kaupunkirakenne ===
[[Tiedosto:Lento 13.12.2007 070.jpg|pienoiskuva|Hämeenlinnan ydinkeskustaa]]
Hämeenlinnan keskusta sijaitsee Saaristen mäellä Vanajaveden rannalla, ja rajoittuu länsipuoleltaan [[Valtatie 3|valtatiehen 3]]. Keskustan katuverkko perustuu [[C. L. Engel|C. L. Engelin]] kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan [[ruutukaava]]an, jonka keskuksena toimii [[Kauppatori (Hämeenlinna)|Kauppatori]]. Kauppatorin laidalla sijaitsevat muun muassa [[Hämeenlinnan raatihuone|raatihuone]] ja, [[Hämeenlinnan kirkko]] ja [[Hämeen lääninhallituksen talo]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Y. S. Koskimies| Nimeke = Hämeenlinna | Vuosi = 1970 | Sivu = 7 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto }}</ref> Ydinkeskusta on jaettu neljään kaupunginosaan, jotka ovat järjestyksessä [[Linnanniemi]], [[Koilliskulma]], [[Hämeensaari]] sekä [[Saaristenmäki]]. Osittain kävelykaduksi muutettu [[Raatihuoneenkatu (Hämeenlinna)|Raatihuoneenkatu]] on keskustan merkittävin liikekatu.
 
Keskustassa on runsaasti eri tyylisuuntia edustavia rakennuksia, ja kaupungin väkilukuun suhteutettuna se on melko suuri ja tiiviisti rakennettu. Keskustan merkittävin laajenemissuunta on 2010-luvulla ollut Vanajaveden toisella puolella sijaitseva [[Keinusaari|Keinusaaren]] kaupunginosa, jossa sijaitsee esimerkiksi [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatieasema]]. Keskustaan on myös jatkuvasti toteutettu uutta täydennysrakentamista. Hämeenlinnan keskustaa on pilkallisesti kutsuttu Suomen suurimmaksi valaistuksi hautausmaaksi.<ref>[http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/259373-suomen-suurin-valaistu-hautausmaa-vai-elava-keskusta-kerro-ideasi-nyt Suomen suurin valaituvalaistu hautausmaa,] Hämeen Sanomat</ref>. Muita keskeisiä kaupunginosia ovat [[Myllymäki (Hämeenlinna)|Myllymäki]], [[Kauriala]] ja [[Hätilä]].
 
Hämeenlinnassa on lisäksi noin kymmenen [[lähiö]]tä, joita erottavat keskusta-alueesta laajat pientaloalueet. Kaupungissa on myös runsaasti puistoja ja lähivirkistysalueita. [[PäärataSuomen päärata|Rautatie]] sivuuttaa keskustan Vanajaveden itäpuolta, mutta valtatie 3 kulkee [[moottoritie]]nä aivan kaupungin halki; keskustan kohdalla se on katettu kannella. [[Valtatie 10]] ohittaa kaupungin etelä- ja itäpuolelta. Oman vaikutuksensa kaupunkirakenteeseen ovat tuoneet myös kaupunkia halkovat harjut ja pitkät järvet.
[[Tiedosto:Hämeenlinna pitäjät.svg|pienoiskuva|Hämeenlinnan ''pitäjät''.]]
 
=== Aluejako ===
[[Tiedosto:Hämeenlinna pitäjät.svg|pienoiskuva|Hämeenlinnan ''pitäjät''.]]
[[Tiedosto:Hämeenlinna kaupunginosat numeroitu.svg|pienoiskuva|Hämeenlinnan kaupunginosat kaupungin vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneellä alueella.]]
Hämeenlinnassa on 41 kaupunginosaa ja viisi kaupunginosakeskusta eli ''pitäjää''. Kaupunginosakeskukset ovat Hämeenlinnaan 2009 liitettyjä entisiä kuntia.<ref name=osat>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hameenlinna.fi/Palvelut/Asuminen-ja-ymparisto/Kaupunginosat/ | Nimeke = Kaupunginosat | Julkaisija = Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu =18.8.2017 }}</ref>
Rivi 120:
==== Kaupunginosat ====
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Hämeenlinnan kaupunginosista]]}}
{{Palstoitus alkaa|leveä}}
*1 [[Linnanniemi|Linnanniemi (Keskusta I)]]
*2 [[Koilliskulma|Koilliskulma (Keskusta II)]]
Rivi 132:
*10 [[Pullerinmäki]]
*11 [[Ojoinen]]
{{Palstanvaihto}}
{{Palstanvaihto}}
*12 [[Puistonmäki]]
Rivi 144 ⟶ 145:
*21 [[Miemala]]
*22 [[Hattelmala]]
{{Palstanvaihto}}
{{Palstanvaihto}}
*23 [[Munakas (Hämeenlinna)|Munakas]]
Rivi 156 ⟶ 158:
*32 [[Ruununmylly]]
*33 [[Taka-Hätilä]]
{{Palstanvaihto}}
{{Palstanvaihto}}
*34 [[Hangasmäki]]
Rivi 191 ⟶ 194:
Sotilas-, hallinto- ja koulukaupungiksi kehittynyt Hämeenlinna sai teollisuudelleen uutta puhtia vuonna 1862, kun 31. tammikuuta avattiin maan ensimmäinen [[Suomen päärata|rataosuus]] Helsingistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vr.fi/fi/index/palvelut/palvelut_junissa/lasten_leikkitilat_ja_perhehytit/varssyveturinhistoriikki.html | Nimeke =Värssyveturin historiikki | Julkaisija =VR | Viitattu = }}</ref> Samalla laivaliikenne [[Vanajavesi|Vanajavettä]] pitkin [[Tampere]]elle vilkastui huomattavasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/146 | Nimeke =Lydia | Julkaisija =Hämeenlinnan kirjasto | Viitattu = }}</ref> Vuonna 1876 rautatietä jatkettiin Tampereelle. Suomen vanhin yhä samalla nimellä toimiva suomenkielinen sanomalehti [[Hämeen Sanomat]] perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1879.
 
[[Suomen sisällissota|Sisällissodassa]] vuonna 1918 Hämeenlinna oli aluksi [[Punakaarti|punaisten]] hallitsemalla alueella, mutta [[valkoiset]] valtasivat kaupungin saksalaisten avustuksella [[Hämeenlinnan valtaus|Hämeenlinnan valtauksessa]] 26. huhtikuuta. Sodan jälkeen [[Poltinahon kasarmialue]]ella toimi punavankeja varten perustettu [[Hämeenlinnan vankileiri]].
[[Kesäolympialaiset 1952|Vuoden 1952 olympialaisten]] kilpailuista [[nykyaikainen viisiottelu]] käytiin Hämeenlinnassa [[Kaurialan kenttä|Kaurialan urheilukentällä]] ja [[Ahvenisto]]n maauimalassa.<ref>[http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/Olympialaiset-1952/ Olympialaiset 1952]</ref> Valtatie 3:n moottoritielinjaus kaupungin keskustan sivuitse, eräs Suomen varhaisimmista moottoritieosuuksista, valmistui vuonna 1965. 1960- ja 1970-luvuilla kaupunkikuva muuttui merkittävästi, kun keskustaan rakennettiin runsaasti aiempaa tehokkaampaa uudisrakentamista.
 
[[Tiedosto:Hämeenlinna.liitokset.svg|pienoiskuva|Hämeenlinnan alueliitokset.]]
[[Kesäolympialaiset 1952|Vuoden 1952 olympialaisten]] kilpailuista [[nykyaikainen viisiottelu]] käytiin Hämeenlinnassa [[Kaurialan kenttä|Kaurialan urheilukentällä]] ja [[Ahvenisto]]n maauimalassa.<ref>[http://www.hameenlinna.fi/Kaupunki-info/Historia/Olympialaiset-1952/ Olympialaiset 1952]</ref> ValtatieValtatien 3:n moottoritielinjaus kaupungin keskustan sivuitse, eräs Suomen varhaisimmista moottoritieosuuksista, valmistui vuonna 1965. 1960- ja 1970-luvuilla kaupunkikuva muuttui merkittävästi, kun keskustaan rakennettiin runsaasti aiempaa tehokkaampaa uudisrakentamista.
 
=== Alueliitokset ===
[[Tiedosto:Hämeenlinna.liitokset.svg|pienoiskuva|Hämeenlinnan alueliitokset.]]
Hämeenlinnan ensimmäinen suuri alueliitos toteutui 1. tammikuuta 1948, jolloin suurin osa kaupungin pohjoispuolella sijainneesta [[Hämeenlinnan maalaiskunta|Hämeenlinnan maalaiskunnasta]] sekä osia [[Vanaja (kunta)|Vanajan kunnasta]] liitettiin kaupunkiin. Vuoden 1967 alussa Hämeenlinna laajentui huomattavasti, kun kaupunkia kolmelta suunnalta ympäröinyt [[Vanaja (kunta)|Vanajan kunta]] liitettiin pääosin kaupunkiin. Marraskuussa 2007 varmistui [[Hämeenlinnan seudun kuntaliitos 2009|Hämeenlinnan seudun kuntaliitos]] [[Hauho]]n, Hämeenlinnan, [[Kalvola]]n, [[Lammi]]n, [[Renko|Rengon]] ja [[Tuulos|Tuuloksen]] kesken, ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2009.<ref name="liitos" /> Vuoden 2010 alussa entisen Lammin kunnan [[Hietoinen|Hietoisten]] kylä siirrettiin Hämeenlinnasta Hausjärveen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kuntaliitosten_konkarikyla_sai_palvelut_lahemmaksi/5434006 | Nimeke = Kuntaliitosten konkarikylä sai palvelut lähemmäksi| Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 7.10.2011| Viitattu = 7.1.2020 | Kieli = }}</ref>
 
Rivi 200 ⟶ 205:
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on [[Timo Kenakkala]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6681435 | Nimeke = Timo Kenakkala Hämeenlinnan uudeksi kaupunginjohtajaksi | Tekijä = Markku Karvonen | Ajankohta = 10.6.2013 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 19.5.2018 }}</ref> [[Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto|Kaupunginvaltuustossa]] on 51 paikkaa, joista 14 on Kokoomuksen ja 14 SDP:n hallussa kaudella 2017–2021.<ref name="VALTUUSTO"/>
 
Hämeenlinna tunnetaan hallintokaupunkina. Kaupunki on ollut 1800-luvulta saakka ensin [[Hämeen lääni]]n pääkaupunkina ja vuosina 1997–2009 olemassa olleen [[Etelä-Suomen lääni]]n pääkaupunkina. Vuodesta 2010 eteenpäin [[Etelä-Suomen aluehallintovirasto]]n päätoimipaikka on sijainnut Hämeenlinnassa.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = https://www.avi.fi/web/avi/etela-suomi-toimipaikat-ja-asiointi#.WZ8nPyhJbIU | Nimeke =Toimipaikat ja asiointi – Etelä-Suomi | Julkaisija =Aluehallintovirasto | Viitattu 7.1.2019 }}</ref> Myös [[Hämeenlinnan oikeustalo]]ssa toimiva [[Kanta-Hämeen käräjäoikeus]] sijaitsee kaupungissa.
 
== Talous ==
Rivi 273 ⟶ 278:
Hämeenlinnasta kertyy lähimmille lentoasemille matkaa noin 85 kilometriä [[Tampere-Pirkkalan lentoasema|Pirkkalaan]], noin 95 kilometriä [[Helsinki-Vantaan lentoasema|Vantaalle]] ja noin 140 kilometriä [[Turun lentoasema|Turkuun]].
 
=== Vesiliikenne ===
Hämeenlinnan läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkevaa Vanajavettä on kauan käytetty kulkureittinä. [[Hämeenlinnan satama]]sta on kesäkaudella säännöllistä laivaliikennettä Tampereen suuntaan. 2010-luvulla on myös alkanut tilausristeilytoiminta pienemmällä aluksella keskustasta Turengin suuntaan Hiidenjoelle.
 
== Väestö ==
 
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien. Kunkin vuoden väestötiedot vastaavat tuolloista kuntajakoa.
=== Väestönkehitys ===
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien. Kunkin vuoden väestötiedot vastaavat tuolloista kuntajakoa, joten vuosien 1948, 1967 ja 2009 kuntaliitokset näkyvät kuvaajassa hyppäyksinä.
 
{{Pylväsdiagrammi
Rivi 295 ⟶ 302:
{{bar pixel|1982|#0099FF|300||41 986}}
{{bar pixel|1996|#0099FF|321||44 891}}
{{bar pixel|20102004|#0099FF|477337||6647 827178}}
{{bar pixel|20162012|#0099FF|485478||6766 867829}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|483489||67 658848}}
|caption = Lähde: 1751–1996 Historian suursanakirja<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref>, 2010-20162004–2020 Tilastokeskus<ref>{{ Verkkoviite| Osoite = httphttps://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vamuuStatFin__vrm__vaerak/010_vamuu_tau_102statfin_vaerak_pxt_11rf.px/?rxid=dd21f788-e096-49c2-a7f2-ba748846de24 | Nimeke = VäestönmuutostenVäestö ennakkotiedotiän tapahtumaneljänneksen(1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 2010–2017kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003-2020| Julkaisu = pxweb2.stat.fi | Ajankohta = 123.64.20172020 | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu =25 9.64.20172021 }}</ref>.
}}
 
Hämeenlinnan sijainti on lähellä Suomen [[Weberin piste|väestöllistä keskipistettä]], eli pääosa maan väestöstä asuu suhteellisenkeskimääräisesti lyhyenkatsottuna lyhyimmän matkan päässä Hämeenlinnan keskustastaHämeenlinnasta.{{Lähde}}
 
=== Taajamat ===
Vuoden 20172019 lopussa Hämeenlinnassa oli 67 662633 asukasta, joista 5859 585024 asui [[TaajamaTaajamat Suomessa|taajamissa]], 87 220930 haja-asutusalueilla ja 857679 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Hämeenlinnan taajama-aste on 8788,72 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_025statfin_vaerak_pxt_11s6.px/ | Nimeke = Taajama-aste alueittain 31.12.20172019 | Ajankohta =2823.94.20172020 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =29.124.20182021 }}</ref> Hämeenlinnan taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:<ref name="taajamat kunnittain 2011">{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026statfin_vaerak_pxt_11s7.px/ | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 | Ajankohta =2823.94.20172020 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =29.124.20182021 }}</ref>
 
{| class="wikitable sortable"
! # !! Taajama !! Väkiluku<br />(31.12.20172019)
|-
| 1 || '''[[Hämeenlinnan keskustaajama]]'''* ||align="right"|4950 922544
|-
| 2 || [[Lammin kirkonkylä]] ||align="right"|2 824788
|-
| 3 || [[Iittala]] ||align="right"|2 345304
|-
| 4 || [[RengonHauhon kirkonkylä]] ||align="right"|1 173127
|-
| 5 || [[HauhonRengon kirkonkylä]] ||align="right"|1 159106
|-
| 6 || [[Eteläinen]] ||align="right"|608587
|-
| 7 || [[Syrjäntaka (Tuulos)]] ||align="right"|531548
|-
| 8 || [[Parola]]* ||align="right"|2320
|}
 
Kaupungin [[keskustaajama]] on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Hämeenlinnan keskustaajama ulottuu Hämeenlinnan lisäksi pieniltä osin Janakkalan kunnan alueelle. Parolan taajama ulottuu pääosin Hattulan kunnan alueelle.<ref name="taajamat kunnittain 2011" /> Yhteensä Hämeenlinnan keskustaajamassa on 50 975 asukasta ja sen pinta-ala on 49,19 neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11s8.px/| Nimeke = Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2019 | Ajankohta =23.4.2020 | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.4.2021}}</ref>
 
== Seurakunnat ==
Vuoden 20182019 aluejaon mukaan Hämeenlinnassa on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat, jotka muodostavat [[Hämeenlinnan seurakuntayhtymä]]n:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>
* [[Hämeenlinna-Vanajan seurakunta]]
* [[Hauhon seurakunta]]
Rivi 366 ⟶ 373:
*[[Seminaarin koulu]]
*[[Vuorentaan koulu]]
*[[Iittalan Yhtenäiskouluyhtenäiskoulu]] (Kalvola)
*[[Hauhon Yhtenäiskouluyhtenäiskoulu]] (Hauho)
*[[Alvettulan koulu]] (Hauho)
*[[Nummen koulu]] (Renko)
Rivi 386 ⟶ 393:
*[[Kaurialan koulu]]
*[[Lyseon koulu (Hämeenlinna)|Lyseon koulu]]
*Iittalan Yhtenäiskouluyhtenäiskoulu (Kalvola)
*Hauhon Yhtenäiskouluyhtenäiskoulu (Hauho)
*Hakkalan koulu (Lammi)
;Erityiskoulut
Rivi 394 ⟶ 401:
*[[Sairaalakoulu (Hämeenlinna)|Sairaalakoulu]]
;Lukiot
*[[Hämeenlinnan Aikuislukioaikuislukio]]
*[[Hämeenlinnan lyseon lukio]]
*[[Kaurialan lukio]]
Rivi 435 ⟶ 442:
== Kulttuuri ==
[[Tiedosto:Hameenlinnantaidemuseo.jpg|pienoiskuva|[[Hämeenlinnan taidemuseo]] [[C. L. Engel]]in suunnittelemassa vanhassa viljamakasiinissa.]]
[[Keinusaari|Keskustassa]], lähellä [[Hämeenlinnan rautatieasema|rautatieasemaa]], sijaitsee kaupungin Kulttuuri- ja kongressikeskus [[Verkatehdas]]. Vanhassa tehdasrakennuksessa ja uudisosissa sijaitsevat nykyään 703-paikkainen musiikki- ja kongressisali, kokouskeskus, elokuvakeskus [[Bio Rex]] ja ravintola. Tiloissa toimivat myös [[Hämeenlinnan teatteri]], [[Miniteatteri]], [[Sibelius-Opistoopisto]], [[Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiö]], Vanajaveden Opistoopisto sekä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Edellisten lisäksi sinne ovat löytäneet tiensä monet kulttuuri- ja media-alan yhdistykset ja yritykset sekä ammatinharjoittajat. Vuoden 2008 alusta Verkatehtaassa avattiin myös Ars-Häme ry:n ylläpitämä Galleria Kone ja taidelainaamo.{{Lähde}}
 
[[Hämeenlinnan taidemuseo]] toimii vanhoihin [[Kruununmakasiini|kruununmakasiineihin]] rakennetuissa tiloissa Verkatehtaan yhteydessä.<ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://hameenlinna.fi/Palvelut/Asuminen-ja-ymparisto/Kaupunginosat/5-Keinusaari/ | Nimeke =5 Keinusaari | Julkaisija =Hämeenlinnan kaupunki | Viitattu =7.1.2019 }}</ref> Muita Hämeenlinnan museoita ovat [[Hämeenlinnan kaupunginmuseo]]n alaisuuteen kuuluvat [[Museo Skogster]], [[Sibeliuksen syntymäkoti]] ja [[Palanderin talo]] sekä [[Hämeen linna]], [[Vankilamuseo]] ja [[Museo Militaria]]. Kaupunginmuseo ylläpitää lisäksi Säästöpankkimuseota. Kolme ensin mainittua sijaitsevat kaupungin ydinkeskustassa lyhyen matkan päässä toisistaan ja neljä jälkimmäistä [[Linnanniemi|Linnanniemen]] alueella.<ref name="hmlmuseo-meistä">{{verkkoviite|osoite= http://hmlmuseo.fi/museo/| nimike= Meistä| julkaisija= Hämeenlinnan kaupunginmuseo, hmlmuseo.fi | viitattu= 7.1.2019}}</ref> Vanajan kirkon lähellä sijaitseva [https://www.hamewiki.fi/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6museo_Elektra sähkömuseo Elektra] on auki kesäisin. [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]lla on pääkirjaston lisäksi kaksi sivukirjastoa kantakaupungissa ja yksi kunkin pitäjän alueella<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hameenlinna.fi/kulttuuri-ja-liikunta/kirjasto/|Nimeke=Kirjasto|Julkaisija=Hämeenlinnan kaupunki|Viitattu=29.9.2019}}</ref>.