Ero sivun ”Pyhäkosken vesivoimalaitos” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 93:
== Pato ja veden säännöstely ==
=== Pato ===
Oulujoki virtaa syvälle uurtamassaan jokilaaksossa. ja vaikkaVaikka joen vedenpintaa on nostettu noin 32 metriä, riittävät uoman äyräänäyräät veden hallintaan. Voimalaitoksen kohdalla sijaitsee betonista valmistettubetoninen voimalaitospato, jossa on säännöstelyluukut ja voimalaitosrakennus. Se on tyypiltään lamellipato <ref name=pyhakoski_B/>. SePato alkaa joen pohjoisrannasta ja ylittää joenuoman pohjois-eteläpohjois–etelä-suunnassa 330 metinmetrin pituisena. Vastarannalla patorakenteet jatkuvat betonipadolta [[maapato]]na 250 metriä kaakkoon päin. Padon pohjoispuolella sijaitsee joen yläaltaasta alkava oja, joka on toiminut puutavaran uittoreittinä. Se laskeutui ala-altaaseen jyrkkää rinnettä seuraten viistosti alas jokeen asti.<ref name=kp/>
 
Yläallas muodostuu joenuomasta, joka päättyy 8,3 kilometriä yläjuoksulle päin [[Pällin vesivoimalaitos|Pällin vesivoimalaitokselle]]. Ala-allas jatkuu syvällä joen uomassa 4,3 kilometriä etelään päin tehden Murtokankaan ympäri mutkan. Juuri ennen [[Montan vesivoimalaitos|Montan vesivoimalaitosta]] joki levenee [[Montanlampi|Montanlammeksi]].<ref name=kp/><ref name=jw/>
 
=== Säännöstely ===
Vesivoimalaitoksen jatkuva toiminta perustuu veden riittävyyteen [[Oulujärvi|Oulujärvessä]]. Järven laskujoki on Oulujoki, jonka varteenveden sjoitetuissa vesivoimaloissasäännöstelyssä tulee vedenhuomioida, säännöstelyssäettä huomioidavettä on riittävästi kaikkien vesivoimaloiden toimintatoimintaan. Oulujoessa peräkkäiset voimalat tuottavat useaan kertaan sähköä samasta vedestä, joka on yläjuoksulla päästetty jokeen Oulujärvestä. Oulujärven säännöstelyväli on 120,5–123,2 metriä [[mpy.]], joten järvessä on käytettävissä 2,7 metriä korkea säännöstelyallas. Tällä vesimäärällä laskettiin aikoinaan voivan tuottaa 500 miljoonan kilowattitunnin eli 500 [[Gigawattitunti|gigawattitunnin]] (GWh) sähkömäärän. Tästä määrästä Pyhäkosken voimalalle koituu vain osa.<ref name=ymparisto1/>
 
== Voimalaitos ==
Voimalarakennus, jossa on 12 kerrosta, sijaitsee joen vasemmalla sivustalla ja ylijuoksutuskanavat sijaitsevat sen oikealla puolella. Voimalarakennuksessa tuottaa sähköä kolme samanlaista [[Kaplan-turbiini]]a, joiden kapasiteetti on noin 49 [[megawatti]]a (MW). Tuotettu sähkö johdetaan joen vasemmalla äyräällä Murtokankaalla sijaitsevaallesijaitsevalle muuntamokentälle, josta lähtee korkeajännitelinjat kohti pohjoista ja etelää. Voimalaan kuuluu lähiympäristössä sijaitseva korjaamo, varastotilat ja huoltorakennuksia. Voimalarakennuksessa sijaitsevasta valvomosta ohjataan kauko-ohjauksella kaikkia Oulujoen vesivoimaloita. Vesivoimalaitoksen yhteydessä toimii niin kutsuttu Sähkömuseo, jossa esitellään Oulujoen voimaloiden rakentamista [[1940-luku|1940]]–[[1960-luku|1960-luvuilla]]. Yhdessä voimalaitos, museo ja asuinalue muodostavat valtakunnallisestikin merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden.<ref name=kp/><ref name=pyhakoski_B/>
 
Vesi johdetaan padon läpi tuloputkea pitkin teräksiseen spiraaliputkeen, joka suuntaa veden virtauksen ympyräliikkeeksi ennen sen joutumista [[vesiturbiini]]in. Turbiinista poistuva vesi johdetaan imuputkeen, jonka alta vesi pääsee takaisin luonnonuomaan. Turbiinit ovat Tampellan rakentamia ja niiden yhteistuotanto on nykyään parhaimmillaan 147 MW. Silloin kun voimalan kapasiteetti oli 120 MW, ilmoitettiin vuosituotannoksi 550 GWh. Vuosituotanto on nykyään suurempi, koska voimalan kapasiteettikin on kasvanut. Voimalan nykyinen keskivirtaama on 237 [[kuutiometri]]ä sekunnissa (m³/s).<ref name="pyhakoski_B" />
Rivi 109:
== Historiaa ==
=== Koskenlasku ===
Pyhäkosken koskijaksoon kuului useita koskia noin 20 kilometriä pitkällä taipaleella, jossa vesi putosi yhteensä 56 metriä. Näistä koskista Pälli oli kuohuvin ja Pyhäkoski rajuin. Kainuun ja Oulujärven seuduilla valmistettua tervaa kuljetettiin merenrannalle Ouluun kapeilla koskiveneillä, joita erityiset laskumiehet ohjasivat vaikeilla koskiosuuksilla. Pyhäkoskella toimi 18 laskumiestä, jotka vuoron perään ohjasivat oman veneensä henkilökohtaisen soutajansa kanssa kosken alapuolelle. Siellä veneen oma väki otti veneensä haltuun ja he jatkoivat matkaa taas seuraavalle koskelle. Koskireitti on ollut käytössä 1600-luvulta alkaen ja kun tervanvalmistus loppui, alkoivat reitillä koskenlaskun yleisönäytökset vuonna 1906. Niissä yleisöä otettiin kyytiin koskiveneisiin ja niillä heidät laskettiin koskista alas. Viimeinen yleisölle tarkoitettu koskenlasku tehtiin 2.8.1944. Silloin sattui 18 hengen seurueelle vakava onnettomuus, jossa hukkui kuusi ihmistä. LupaaTämän järjestääjälkeen yleisölleei tarkoitettujaenää koskenlaskujamyönnetty eilupaa enääjärjestää tämänyleisölle jälkeentarkoitettuja annettukoskenlaskuja. Näytökset tuli myös siksilopettaa lopettasiksikin, jottaettä rakenteilla olevan voimalan rakennustyöt saataisiin vietyä häiriöittä loppuun.<ref name=tunturisusi1/><ref name=kaleva/>
 
=== Rakentaminen ===
Oulujoen kosket kiinnostivat vuosisadan1900-luvun alussa sekä yksityistä että julkista sektoria. Suurin kimmoke vesivoimarakentamiselle oli suunnitelmat aloittaasuunnitelma rautateiden sähköistäminensähköistämisestä. Vuonna 1917 perustettu valtion koskitoimikunta ryhtyi hankkimaan joen ja erityisesti Pyhäkosken varsilta koskiosuuksia itselleen. Kuitenkin jo 1920-luvulla oli koskitoimikunta todennutkatsoi Oulujoen valjastamisen kannattamattomaksi, sillä vuoden 1902 vesioikeuslaki ei sallinut lohijokien ja vaellussiikajokien jokiväylien sulkemista kokonaan.<ref name=kirjastovirma/>
 
Kun Pyhäkoskea alettiin suunnitella, oli tähtäimessä suurvoimalan200 rakentaminenmegawatin (200suurvoimalan megawattia)rakentaminen. Sen patoallas olisi alkanut Sotkajärveltä ja päättynyt Muhoslampeen. Sen rakentaminen olisi kuitenkin tullut kalliiksi ja siksi päätettiin pitkä Pyhäkoski rakentaa kolmivaiheisena hankkeena, jossa ylin voimalaitos oli [[Pällin vesivoimalaitos|Pällin-]], toinen Pyhäkosken- ja alin [[Montan vesivoimalaitos]].<ref name=kirjastovirma/>
 
Vuonna 1940 hyväksyieduskunta Eduskuntahyväksyi lain, jolla valtion omistamat Oulujoen koskiosuudet voitiin luovuttaamyydä [[Imatran Voima]] Oy:lle. Yhtiö osti valtiolta nämä osuudet ja se alkoi valmistella Pyhäkoskeen Leppiniemessä rakennettavaa voimalaa vuonna 1941. Hankkeen omistuspohjaa laajennettiin perustamalla Oulujoki Oy, jossa Imatran Voima oli yhtenä osakkaana 65,6 prosentin osuudella. Valmisteluihin kuuluivatkuului 4,5 kilometrin mittaisenkilometrisen rautatien rakentamisenrakentaminen pääradasta voimalatyömaalle. Myös Oulujärven säännöstelyä alettiin toteuttaaaloitettiin työmaata ajatellen. TyötRakennustyöt kuitenkin keskeytettiin jatkosodan takia, mutta kun työväen määrän rajoitukset sodan jälkeen poistettiin, jatkettiin työtä osin käsityönä ja osin konetyönä vuosien 1945–1948 aikana <ref name=kirjastovirma/>. Vuonna 1946 voitiin ostaa Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastosta useita maansiirtotyökoneita, jotka nopeuttivat rakentamista. Vuonna 1947 oli työmaalla töissä 1 &nbsp;205–1 &nbsp;295 työntekijää ja voimalaitoksen säännöstelyaltaan betonityöt saatettiin maaliskuussa 1948 loppuun. Vedenpinta nostettiin 32 metrin korkeuteen ja sen jälkeen alettiin asentamaanasentaa koneistoja. Ensimmäisen koneiston sähköntuotanto alkoi huhtikuussa 1949 ja sen tuottamaa sähkö syötettiin valtakunnan sähköverkkoon. Toinen koneisto asennettiin vuoden 1949 aikana ja kolmas vuoteen 1951 mennessä <ref name=kirjastovirma/>. Vesiturbiinien yhteinen kapasiteetti oli aluksi 120 MW. Voimalasta tuli siten Suomen toiseksi suurin voimalaitos.<ref name=ymparisto1/>
 
== Kuvia Pyhäkosken voimalaltavoimalasta ==
<gallery>
Tiedosto:Pyhäkoski 1.JPG|Ohijuoksutus 12.8.2012
Rivi 132:
== Huomautuksia ==
{{Huomiolista|viitteet=
* {{efn|name=kp|Kohteen pituus, leveys tai pinta-ala on mitattu [[Karttapaikka]]- verkkopalvelun kartasta.}}
}}
 
Rivi 156:
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Pyhäkoski power plant}}
*[http://www.geni.org/globalenergy/library/national_energy_grid/finland/EnergyOverviewofFinland.shtml Energy Overview of Finland]. Yhdysvaltain Energiavirasto], 2003 {{en}}
*[http://web.archive.org/web/20060719073240/http://www.muhos.fi/vapaa-aika/pykoski.htm Pyhäkosken voimalaitos ja sähkömuseo], 2001. Web Archive.
* Jurvelin, Pekka: [http://www.oulujoenreitti.fi/erityispiirteita.php Oulujoen vesistön erityispiirteitä]
* [http://www.kirjastovirma.fi/oulujoki/voimalaitosrakentaminen Oulujoen voimalaitosrakentaminen]. Kirjastovirma.
* [https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ervi_Oulujoella/Oulujokivarren_voimalaitosrakentaminen Oulujokivarren voimalaitosrakentaminen]. Ervi Oulujoella. (valokuvia)
 
{{Malline:Oulujoen vesivoimalaitokset}}