Ero sivun ”Vuorovesi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.194.216.115 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Fiwiki-tools-bot tekemään versioon. |
sanamuoto, kuva Kuun painovoiman vaikutuksesta, kuvien sijoittelua |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Bay of Fundy.jpg|pienoiskuva|300px|Sama ranta nousu- ja laskuveden aikaan [[Fundynlahti|Fundynlahdella]] Kanadassa.]]
[[Tiedosto:Low tide in Brittany.jpg|pienoiskuva|300px|Laskuveden aika [[Bretagne]]ssa [[Ranska]]ssa.]]▼
'''
Vuorovesi-ilmiö esiintyy myös [[ilmakehä]]ssä ja Maan kiinteissä osissa. Merenpinnan korkeuden vaihteluita synnyttävät myös tuulet ja ilmanpaine-erot. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun.
== Vuorovesien synty ==
[[Kuva:Tide overview.svg|thumb|300px|Kuun painovoiman vaikutus Maan vuoroveteen yksinkertaistetusti kuvattuna.]]
Kuun ja Auringon painovoimat aiheuttavat vuorovesi-ilmiön. Kuun vaikutus on suurin, ja sen osuus koko ilmiöstä noin kaksi kolmasosaa. Maapallon Kuun puoleiselle puolelle syntyy vuorovesipullistuma, koska tässä pisteessä Kuun vetovoima on hieman keskimääräistä suurempi, ja vesi siirtyy siksi hieman keskimääräistä enemmän Kuuta kohti. Vastaavasti vastakkaisella puolella maapalloa Kuun aiheuttama painovoima on hieman keskimääräistä pienempi, ja siksi vesi asettuu hieman keskimääräistä kauemmaksi Kuusta. Näin syntyy toinen vuorovesipullistuma: Kuun puoleiselle sivulle vuoksi ja vastakkaiselle sivulle vastavuoksi sekä niiden välille luode.<ref name="kakkuri52">Kakkuri & Hjelt, s. 52.</ref>
Rivi 16:
==Vuoroveden vaikutuksia==
▲[[Tiedosto:Low tide in Brittany.jpg|pienoiskuva|300px|Laskuveden aika [[Bretagne]]ssa [[Ranska]]ssa.]]
Vuorovesi aiheuttaa voimakkaita virtauksia, jotka muokkaavat [[rannikko|rannikoita]] ja jokisuita määräten rannikoilla elävien eliöiden elämänrytmin. Jopa 5 metriä sekunnissa kulkevaa vuoroveden virtausta voidaan käyttää hyväksi [[merenkulku|merenkulussa]], ja se vaikuttaa muun muassa satamaliikenteeseen: osaan satamista voidaan liikennöidä vain vuoksen eli nousuveden aikana. Varsinkin isommissa satamissa on laskettu hyvin tarkkaan veden korkeuden vaihtelut, jotta laivaliikenteessä olisi tiedossa, pääseekö satamaan ja sieltä pois.<ref>Kakkuri & Hjelt, s. 53.</ref> Voimakkaasti pakeneva vuorovesi voi kuljettaa veneet tai uimarit ulapalle aiheuttaen vaara- ja onnettomuusriskin. Vuoksen vaikutuksesta esimerkiksi [[Amazon (joki)|Amazon]]joen vesi voi nousta [[hyökyaalto]]ina jopa 800 km jokien yläjuoksulle.
|