Ero sivun ”August Mannerheim” versioiden välillä

Mannerheimin vanhemmat olivat maaherra, kreivi [[Carl Erik Mannerheim]] ja [[Vendla Sofia von Willebrand]]. Mannerheim tuli ylioppilaaksi 1820 ja suoritti [[Suomen asiain komitea]]n tutkinnon 1826. Hän sai [[kamarijunkkari]]n arvon 1830, [[valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvoksen]] arvon 1856, [[kamariherra]]n arvon 1862 ja [[todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvon 1866. [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] auskultantti hän oli 1826 ja tuli samana vuonna Keisarin kanslian ja Suomen valtiosihteerinviraston ylimääräiseksi kanslistiksi [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Turun hovioikeuteen Mannerheim palasi ylimääräiseksi notaariksi 1829, [[Suomen senaatti|senaatin]] talousosaston ylimääräinen kamarikirjuri hän oli 1831 ja uudelleen Keisarin kanslian ja Suomen valtiosihteerinvirastossa arkistonhoitaja vuodesta 1832, kirjaaja vuodesta 1839 ja toinen toimitussihteeri vuodesta 1841. Venäjän lähetystön palveluksessa [[Tukholma]]ssa Mannerheim toimi 1843–1845 ja johtajana [[Suomen Pankki|Suomen Pankissa]] vuodesta 1845 vuoteen 1866, jolloin hän oli myös [[Suomen kenraalikuvernööri]]n palveluksessa erityistehtävissä. Valtiopäiväedustaja [[aatelisto|aatelissäädyssä]] Mannerheim oli [[Säätyvaltiopäivät 1863|18631863–1864]], [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]] ja [[Säätyvaltiopäivät 1877|18771877–1878]].<ref name="ym">[https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=13407 Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: August Erik Mannerheim.] Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 21.12.2020).</ref>