Ero sivun ”Arkadius Presas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) lisätty elämäkertatietoa venäjänkielisen Wikipedian artikkelista |
||
Rivi 1:
'''Arkadius Presas''' ([[28. lokakuuta]] [[1870]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] – [[22. maaliskuuta]] [[1952]] [[Hauho]]) oli [[Liettua]]sta kotoisin ollut [[Suomi|suomalainen]] kirjailija, joka kirjoitti [[suomen kieli|suomeksi]], [[ranskan kieli|ranskaksi]] ja [[saksan kieli|saksaksi]]. Arkadius Presas oli liettualainen professori, joka tuli Suomeen sotapakolaisena ja asui sitten 1920- ja 1930-luvuilla [[Terijoki|Terijoen]] [[Kellomäki|Kellomäellä]] [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]]. <ref name=ellila/>
Presas oli opiskellut valtio-oikeutta [[Pietarin yliopisto]]n lakitieteellisessä tiedekunnassa. Valmistuttuaan hän työskenteli [[Hovineuvos (Venäjä)|hovineuvoksen]] arvoisena [[Hallitseva senaatti|hallitsevan senaatin]] oikeusosastolla vuoteen 1913 saakka. Tämän jälkeen Presas toimi asianajajana Pietarin oikeusistuimessa. Presas aloitti kirjalliset harrastuksensa vuonna 1893 ja hän kirjoitti kertomuksia ja tarinoita "Kuvallinen katsaus" (Живописное обозрение) ja [[Niva (lehti)|Niva]]-viikkolehtiin sekä "Luonto ja ihmiset" (Природа и люди) ja "Venäläinen pyhiinvaeltaja" (Русский паломник) nimisiin lehtiin. Hän julkaisi myös filosofiaa ja kirjallisuuskritiikkiä käsitelleitä kirjoja.
Arkadius Presas oli liettualainen professori, joka tuli Suomeen sotapakolaisena ja asui sitten 1920- ja 1930-luvuilla [[Terijoki|Terijoen]] [[Kellomäki|Kellomäellä]] [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]]. Presas oli opiskellut valtio-oikeutta [[Pietarin yliopisto]]ssa. Professoriksi tultuaan hän piti esitelmiä [[Valko-Venäjä]]lla ja Liettuassa, matkusti laajalti ulkomailla ja kirjoitti lehtiin useista eri aiheista. Kellomäelle Presas muutti vuonna 1925. Hän opetteli suomen kielen ja sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1934. [[Talvisota|Talvisodan]] alettua Presas joutui lähtemään Terijoelta ja asui sitten muun muassa Hauholla.<ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831174?page=6 Kansalaisoikeudet, Helsingin Sanomat, 11.02.1934, nro 40, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref><ref name=ellila>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1941634?page=144 Kirja on kohtaloni / E.J. Ellilä., 1948, s. 140, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref><ref name=kannas2>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1543810?page=2 Liettualainen Suomi-ystävä. Prof. Arkadius Presas, Kannaksen Lehti, 31.05.1929, nro 22, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref>▼
[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen Presas nimitettiin [[Venäjän kansalliskirjasto]]n komissaariksi. Erään tiedon mukaan Presas anasti kirjoja kirjastosta, minkä jälkeen kansankomissaari [[Anatoli Lunatšarski]] erotti hänet. Presas muutti 1919 [[Orša]]an [[Valko-Venäjä]]lle, jossa hän luennoi historiasta ja kirjallisuudesta ja työskenteli kirjastonhoitajana. Vuonna 1923 Presas muutti perheensä kanssa Liettuaan äitinsä luokse. Hän työskenteli liettualaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä muun muassa [[Kaunas]]issa ilmestyneessä Kaiku-nimisessä lehdessä. Hän opetti myös historiaa ja musiikin estetiikkaa Kaunasissa. Suomeen Presas muutti perheensä kanssa 1925 ja he asettuivat sitten Kellomäelle.
▲
Presas julkaisi 1927 [[M. A. Castren]]in kuoleman 75-vuotismuistolle omistetun romaanin "Elää vai kuolla". Hän julkaisi myöhemmin suomenkielisen romaanin "Valloitus" sekä huvinäytelmän "Torikori". Huvinäytelmän aiheena oli [[Elias Lönnrot]]in vuonna 1841 Itä-Karjalan matkallaan kokemat passintarkastusvaikeudet, joiden vuoksi Lönnrot joutui palaamaan Suomeen. <ref name=ellila/><ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124919?page=31 Karjalaisuuden ystäväin kirjastoa, Karjalaisuuden ystävä, 01.12.1938, nro III-IV, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref> Romaani "Valloitus" puolestaan kuvasi Japanin elämää 1800-luvun alussa ja Venäjän keisari [[Aleksanteri I]]:n hallituksen yrityksiä Japanin valloittamiseksi. Romaanissa venäläiset merimiehet saapuvat Japanin rannikolle solmiakseen ystävälliset suhteet Venäjän ja Japanin kansojen välille. Heitä luullaan kuitenkin vakoilijoiksi ja merirosvoiksi ja heidät vangitaan. Lopulta merimiehet kuitenkin julistetaan syyttömiksi ja vapautetaan.<ref name=kannas>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1846834?page=3 Arkadius Presas : "Valloitus" romaani, Kannaksen Lehti, 29.09.1933, nro 74, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]</ref>
Rivi 33 ⟶ 37:
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2027034?page=9 Tinasotamiehet, Kansan Työ, 31.12.1938, nro 300, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot]
{{Käännös|:ru:Пресс, Аркадий Германович}}
{{AAKKOSTUS:Presas, Arkadius}}
| |||