Ero sivun ”Ruotsin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Nitraus muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 109.240.222.94 tekemään versioon. Merkkaukset: Pikapalautus Palauta-työkalulla Tämä muokkaus on kumottu |
Kumottu muokkaus 19679684, jonka teki Nitraus Tämän legendan (tai vitsin) perusteeksi tarvittaisiin kunnollinen lähde. Sellaista ei ole, mm. siksi, että Ruotsissa äidinkieliä ei tilastoida. Titteliä on yritetty sovittaa myös mm. Korsnäsille tai joillekin Ahvenanmaan kunnille. Merkkaus: Kumoaminen |
||
Rivi 21:
}}
'''Ruotsin kieli''' eli '''ruotsi''' on [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] [[germaaniset kielet|germaanisen]] haaran [[skandinaaviset kielet|skandinaaviseen]] eli pohjoisgermaaniseen ryhmään kuuluva kieli. Sillä on noin 8,3 miljoonaa äidinkielistä puhujaa eri maissa, joista noin 7,9 miljoonaa [[Ruotsi]]ssa.<ref name="ethnologue">[http://www.ethnologue.org/show_language.asp?code=swe Ethnologue: Swedish] {{en}} Viitattu 31.12.2012.</ref> Ruotsin kielilain (Språklag 2009:600<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://lagen.nu/2009:600|nimeke=Språklag (2009:600)|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=2016-08-09|tekijä=|ajankohta=2009-05-28|ietf-kielikoodi=sv-SE}}</ref>) mukaan ruotsi on maan pääkieli, ja sitä käytetään tuomioistuimissa ja julkishallinnossa. Ruotsi on myös yksi [[Euroopan unioni]]n virallisista kielistä. [[Suomi|Suomessa]] ruotsi on toinen [[Kansalliskieli|kansalliskielistä]]. Vuonna 2016 sitä puhui äidinkielenään 289 540 henkilöä, eli 5,3 prosenttia väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px/?rxid=a16cbded-abe3-4b66-bd4e-6bda94f98552|nimeke=Väestö 31.12. muuttujina Alue, Väestötieto ja Vuosi-Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat|julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat|viitattu=2017-12-03}}</ref> Ruotsinkielisten osuus Suomen väestöstä on 1900-luvulla huomattavasti laskenut; vielä 1880-luvulla se oli 14 %.
Ruotsin läheisimmät sukulaiskielet ovat muut pohjoisgermaaniset eli skandinaaviset kielet [[Tanskan kieli|tanska]], [[Norjan kieli|norja]], [[Islannin kieli|islanti]] ja [[Fäärin kieli|fääri]]. Yhdessä tanskan sekä [[kirjanorja]]n eli bokmålin kanssa ruotsi muodostaa skandinaavisten kielten itäisen ryhmän. Ruotsille – ja yleensä skandinaavisille kielille – ovat ominaisia sananloppuiset määräiset [[artikkeli (kielioppi)|artikkelit]] (epämääräinen: ett ord; määräinen: ordet). [[Suku (kielioppi)|Kieliopillisia sukuja]] on kirjakielessä kaksi: neutri (ruots. ''neutrum'') sekä epäneutri (ruots. ''utrum''), ”yhteinen suku”, joksi maskuliini ja feminiini ovat sulautuneet. Neutrin epämääräinen artikkeli on ett, ei-neutrin en, ja vastaavasti neutrin määräiset muodot loppuvat t:hen ja ei-neutrin n:ään. Koska kielissä, joissa on erikseen maskuliini ja feminiini, ovat miehiä tarkoittavat sanat yleensä maskuliineja ja naisia tarkoittavat sanat feminiinejä, on ruotsin kielen yksinkertaistuminen johtanut siihen, että lähes kaikki ihmisiä tarkoittavat sanat kuuluvat yhteen sukuun (poikkeuksia esim. ett barn ’lapsi’, ett syskon ’sisarus’).
| |||