Ero sivun ”Alvejuurikasvit” versioiden välillä

'''Alvejuurikasvit''' (''Dryopteridaceae'') on saniaisheimo, jossa on 40–50 sukua ja noin 1&nbsp;700 lajia. Niiden levinneisyysalueena on miltei koko maailma, mutta runsaslajisimpina niitä esiintyy [[lauhkea vyöhyke|lauhkeilla vyöhykkeillä]], viileän ilmaston alueilla ja etelämpänä heimon lajit kasvavat trooppisten alueiden vuoristoissa.<ref name="Fa">{{Kirjaviite | Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004 | Selite =Artikkeli: alvejuurikasvit - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-2914929148-8X | Viitattu =12.5.2016 }}</ref><ref name="bri">{{Kirjaviite | Nimeke =Dryopteridaceae | Julkaisija =Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite | Vuosi =2015 | Tekijä =Yatskievych, George | Luku = | Isbn =978-1625132963 | Viitattu =24.5.2016 | Kieli ={{en}} }}</ref> [[Alvejuuret]] ovat komeita, yleensä kookkaita ja liuskalehtisiä.<ref name="otv">{{Kirjaviite | Nimeke =Otavan tietosanakirja | Julkaisija =Otava | Vuosi =1997 | Tekijä =Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha. | Luku = | Selite =Artikkeli: alvejuuri. | Julkaisupaikka =Helsinki | Isbn =9511151398951-1-15139-8 | Viitattu =11.2.2016 }}</ref> Suomessa lajeja on kuusi. Alvejuurikasvien juurakoista on valmistettu [[heisimadot|heisimato]]lääkettä ja ne tunnetaan antibakteerisista ominaisuuksistaan.<ref name="otv"/><ref name="Fa"/><ref name="bri"/>