Ero sivun ”Pohjalaisia (näytelmä)” versioiden välillä

Varhaisempien tutkijoiden mukaan näytelmä koski yleensä eteläpohjalaisuutta. Pohjalaisia [[kyläjärjestys|kyläjärjestyksiä]] tutkineen paikallishistorioitsija [[Reino Kallio]]n mukaan näytelmän tarkempi [[analyysi]] viittaa kuitenkin siihen, että teoksen yhteiskunnallinen kehys on vuonna 1843 säädetty kaksiosainen [[Lapuan laki]]. Se oli voimassa ainoastaan tässä [[emäpitäjä]]ssä ja sen [[Kappeliseurakunta|kappeleissa]]. Esityksessä mainitaan [[hallitussääntö]] pari kertaa oikealta nimeltään, ja sen sisältöön viitataan useissa vuorosanoissa. Näytelmän tekstissä tulee esiin muitakin Suur-Lapuan [[oltermannilaitos|oltermannilaitoksen]] erityispiirteitä, kuten [[pitäjänlaki]]-käsitteen korostuminen sekä säädökset toisten hevosten luvattomasta ajosta, tai öisestä [[Ulkonaliikkumiskielto Suomessa|ulkonaliikkumiskiellosta]].<ref>Kallio, Reino 22.3. 2009, s. 10.</ref>

 

 

Paikallishistorian tapahtumien ja juonen perusteella Pohjalaisia-draamalle voidaan Reino Kallion mukaan osoittaa Suur-Lapuan piiristä tarkka tapahtumapaikka: [[Alahärmä]]n Härmänkylä ja sen lähitienoo. Näytelmän dramaattinen loppukohtaus on lähes suora kopio Alahärmässä sattuneesta varanimismies Otto Chorinin taposta.<ref>Kallio, Reino 2012, s. 11</ref>. Myös näytelmän kuvaus vallesmannista muistuttaa Chorinin henkilökuvaa. Näytelmässä vangitun Antti Hangan pako ja vapaaehtoinen antautuminen voidaan yhdistää härmäläisen Jussi Porren vastaavaan tositapahtumaan, ja kaikkien muidenkin roolihahmojen esikuvat löytyvät Härmän seudulta.<ref>Ylikangas 1974, s. 204–206, Kallio, Timo 2013–2014.</ref>