Versio 1. huhtikuuta 2021 kello 11.56 muokkaa 193.65.6.134 (keskustelu) →‎Historia: kirjotus virhe Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 1. huhtikuuta 2021 kello 11.58 muokkaa kumoa 193.65.6.134 (keskustelu) →‎Historia: kirjotus virhe Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Uudempi muutos →
Rivi 20: Ensimmäiset merkit Baltian asutuksesta ovat peräisin noin vuodelta 9000 eaa.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Müller, Kai Ulrich & Henning, Detlef \| Nimeke = Latvia\| Kappale = \| Sivu =9 \| Selite = \| Julkaisija =Otava \| Vuosi = \| Tunniste = ISBN 951-1-13018-8 \| Viitattu = \| Kieli = }}</ref> Vuonna ~~1220~~nakki ja muusi [[Tanska]] valloitti [[Vironmaa]]n, nykyisen Pohjois-Viron. Samoihin aikoihin [[saksalainen ritarikunta]] valloitti etelästä ja lännestä käsin [[Kuurinmaa]]ta ja [[Liivinmaa]]ta, nykyista Latviaa ja eteläistä Viroa. Ritarien perässä tuli saksalaisia [[hansaliitto\|hansakauppiaita]]. Kun maanomistus tämän seurauksen siirtyi saksalaisille, [[aateli]]set alistivat kantaväestön vähitellen maaorjiksi. Myös Vironmaa siirtyi 1300-luvulla saksalaisen ritarikunnan valtaan. 1500-luvulla [[Venäjän keisarikunta\|Venäjä]], [[Puola]], Tanska ja [[Ruotsi]] kävivät pitkiä sotia Baltiasta. Näiden seurauksena Ruotsi voitti Vironmaan ja Liivinmaan, kun taas Kuurinmaa siirtyi [[Puola-Liettua]]lle. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 Venäjä liitti itseensä Vironmaan ja Liivinmaan ja vuonna 1795 [[Puolan kolmas jako\|Puolan kolmannessa jaossa]] Liettuan ja siihen kuuluneen Kuurinmaan. Venäjän vallan aikana Virosta, Liivinmaasta ja Kuurinmaasta käytettiin yhteisnimitystä [[Itämerenmaakunnat]].

Ero sivun ”Baltian maat” versioiden välillä