Versio 1. huhtikuuta 2021 kello 08.55 muokkaa Ilarius (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 2 568 muokkausta →‎Värit ja historia: typo ← Vanhempi muutos		Versio 1. huhtikuuta 2021 kello 08.58 muokkaa kumoa Ilarius (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 2 568 muokkausta →‎Värit ja historia Uudempi muutos →
Rivi 9: Messukasukka seuraa tavallisesti [[stola]]n tavoin [[liturgiset värit\|liturgisia värejä]].<ref name=kirkkotekstiilit/> Nykyinen läntisten kirkkojen liturgisten värien käyttö, värikaanon, pohjautuu 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyneeseen katoliseen värien käyttöön<ref name=":0">{{Kirjaviite\|Tekijä=Bengt Stolt\|Nimeke=Kyrklig skrud englit svensk tratition\|Vuosi=1964\|Sivu=35, 115\|Julkaisija=Diakonistyrelsens bokförlag. Stockholm\|Kieli={{sv}}}}</ref> ja on mm. Suomessa elpynyt 1960-luvulta lähtien.<ref name="kirkkotekstiilit" /> Kasukoiden kalleuden vuoksi esimerkiksi sivukirkoissa ei kuitenkaan aina ole messukasukoita kaikissa liturgisissa väreissä. Vanhat messukasukat 1700- ja 1800- luvuita ovat yleensä mustia tai punaisia. Tuolloin ei muita liturgisia värejä ollut käytössä. Musta ja punainen väri messukasukoiden värinä nähtiin sopivaksi jumalanpalveluksen luonteeseen. Nämä messukasukat olivat kapeita, jäykkiä "kilpikasukoita",<ref name="kirkkotekstiilit" /> koristelu raskailla hopea- tai kultanauhoin.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Gunnel Berggrén\|Nimeke=Prästens kläder och kyrkliga textilier\|Vuosi=2002\|Sivu=34\|Julkaisija=Verbum förlag. ISBN 91-526-2811-6\|Kieli={{sv}}}}</ref> ~~Kun~~ [[~~uskonpuhdistus~~Reformaatio]]ajan jälkeen messukasukat olivat edelleen keskiaikaisten kasukoiden mallisia, ja 1600-luvulla oli käytössä monenvärisiä messukasukoita. Niitä saatiin mm. sotasaaliina ja aateliset saattoivat lahjoittaa kirkkoihin kankaita, joista messukasukka valmistettiin<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Inger Estham\|Nimeke=Kyrkliga textilier arv, utveckling och vård\|Vuosi=1976\|Sivu=17-18\|Julkaisija=Verbum/Studieboksförlaget\|Kieli={{sv}}}}</ref>. Kun uusia kasukoita ryhdyttiin viimein tekemään, käytettiin aluksi malleina 1700-luvun kasukoita, jotka olivat säilyneet vähäisen käytön vuoksi. 1900-luvun alkupuolella musta tai punainen kasukka saattoikin olla juhlallisessa jumalanpalveluksessa ainoa papin pitämä varsinainen jumalanpalvelusvaate mustan [[Kaftaani (papin puku)\|papinpuvun]] päällä. Jos kirkossa on olemassa erikseen kasukka jokaiselle kirkkovuoden värille, käytetään värin mukaista kasukkaa. Vaikka kasukka yleensä seuraakin liturgisia värejä, etenkin roomalaiskatolisessa kirkossa on tullut nykyään tavaksi käyttää valkoista kasukkaa, jonka päälle laitettava [[stola]] edustaa asukokonaisuudessa eli ornaatissa kirkkovuoden aikaa. Tapa on taloudellinen ja mahdollistaa näin kaikkien liturgisten värien hankkimisen pieniin sivukappeleihin ja -kirkkoihin. Tapa on hyvinkin alkuperäisen käytänteen mukainen. Kasukka tulee latinankielen sanasta ''casula'', joka merkitsee pientä taloa (sananmukaisesti [[teltta]]a), ja nimitys johtuneekin sen telttamaisesta ulkonäöstä. Kasukka ei tule [[juutalaisuus\|juutalaisesta]] temppelijumalanpalveluksesta, kuten usein luullaan, vaan kirkko on yrittänyt säilyttää antiikin pukuperinnettä. Antiikin aikana yleisesti käytössä ollut vaate, ''paenula''<ref name=":0" /> jäi pois käytöstä 600-luvulla, mutta se säilyi kirkollisessa käytössä messukasukkana.<ref name=":0" />

Ero sivun ”Messukasukka” versioiden välillä