Ero sivun ”Carillon” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kuva ja tieto Tikkurilan kellopelin valmistumisesta |
||
Rivi 5:
Carillonia soitetaan hieman [[urut|urkujen]] soittopöytää muistuttavasta soittopöydästä, jossa on manuaalikoskettimet ja jalkio. Manuaalikoskettimia soitetaan kämmenillä tai nyrkeillä. Koskettimet on yhdistetty tanko-, vipu- ja vaijerivälityksin kelloja soittaviin vasaroihin. Tietokoneohjauksella voidaan ohjata soittoja automatisoidusti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sanctus.fi/?page_id=63|nimeke=Kirkonkellot {{!}} Sanctus|julkaisu=www.sanctus.fi|viitattu=2017-09-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Tiedosto:TYSKA KYRKAN 12-SLAGET.webm|pienoiskuva|[[Saksalainen kirkko (Tukholma)|Tukholman Saksalaisen kirkon]] kellopeli soittaa joka päivä klo 12 virrensävelmää.]]
Carillonille sovitetut kappaleet on yleensä nuotinnettu siten, että [[bassoavain|bassoavaimelle]] kirjoitetut [[nuotti|nuotit]] soitetaan [[Jalkio|jalkiolla]] ja [[diskanttiavain|diskanttiavaimelle]] kirjoitetut manuaalikoskettimistolla.
Carillon on alun perin hollantilainen soitin, ja siellä niitä tavataankin eniten. Soittimia on erityisen paljon myös Belgiassa ja Pohjois-Ranskassa. Soittamista voi opiskella Alankomaissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Suomen ensimmäinen carillon
== Lähteet ==
|