Ero sivun ”Carillon” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
kuva ja tieto Tikkurilan kellopelin valmistumisesta
Rivi 5:
 
Carillonia soitetaan hieman [[urut|urkujen]] soittopöytää muistuttavasta soittopöydästä, jossa on manuaalikoskettimet ja jalkio. Manuaalikoskettimia soitetaan kämmenillä tai nyrkeillä. Koskettimet on yhdistetty tanko-, vipu- ja vaijerivälityksin kelloja soittaviin vasaroihin. Tietokoneohjauksella voidaan ohjata soittoja automatisoidusti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sanctus.fi/?page_id=63|nimeke=Kirkonkellot {{!}} Sanctus|julkaisu=www.sanctus.fi|viitattu=2017-09-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Tiedosto:TYSKA KYRKAN 12-SLAGET.webm|pienoiskuva|[[Saksalainen kirkko (Tukholma)|Tukholman Saksalaisen kirkon]] kellopeli soittaa joka päivä klo 12 virrensävelmää.]]
 
Carillonille sovitetut kappaleet on yleensä nuotinnettu siten, että [[bassoavain|bassoavaimelle]] kirjoitetut [[nuotti|nuotit]] soitetaan [[Jalkio|jalkiolla]] ja [[diskanttiavain|diskanttiavaimelle]] kirjoitetut manuaalikoskettimistolla.
 
Carillon on alun perin hollantilainen soitin, ja siellä niitä tavataankin eniten. Soittimia on erityisen paljon myös Belgiassa ja Pohjois-Ranskassa. Soittamista voi opiskella Alankomaissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Suomen ensimmäinen carillon tuleevalmistyi Vantaalle valmistuvaan uuteen [[Tikkurilan kirkko|Tikkurilan kirkkoon]] tammikuussa 2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007624851.html|nimeke=Kirkot {{!}} Tältä näyttää Tikkurilan uusi moderni kirkko, joka on puolet pienempi kuin vanha|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-11-18|viitattu=2020-11-18|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vantaanseurakunnat.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot-ja-kappelit/tikkurilan-kirkko/kellopeli-ja-urut|nimeke=Kellopeli ja urut|viitattu=29.3.2021}}</ref>
 
== Lähteet ==