Ero sivun ”Ylämaankarja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SHCCry (keskustelu | muokkaukset)
p kuvien kokoa
kuvat galleriaksi, ulkoiset linkit tekstistä pois
Rivi 1:
{{Nautarotu
'''Ylämaankarja''' ({{k-en|Highland Cattle}}) on [[Skotlanti|Skotlannista]] peräisin oleva keskikokoinen, geneettisesti sarvellinen [[Nautarotu|lihanautarotu]]. Rotu on sopeutunut ympärivuotiseen ulkokasvatukseen. Karvapeite on tuuhea ja kaksinkertainen, pitkä karvoitus on ominaista myös otsassa ja korvissa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://faba.fi/wp-content/uploads/2019/12/Liharotu-15-Jalostusohjelman-kuvaus-Highland.pdf|nimeke=Jalostusohjelman kuvaus - highland cattle|tekijä=|julkaisu=|julkaisija=FABA|viitattu=23.2.2021}}</ref> Highland cattle sonnin ja lehmän kuvaus ensimmäisen kantakirjan johdannosta [[Inverness|Invernessissä]] 10. kesäkuuta v.1885.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/historiaa?showall=1|nimeke=Historiaa|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref>{{Nautarotu
| rodunnimi = Ylämaankarja
| kuva=SHCCry 1.jpg}}
| käyttö = naudanlihan tuotanto, [[perinnebiotooppi]]en ja [[kulttuurimaisema]]n hoito laiduntamalla.
 
Rivi 15 ⟶ 16:
 
| nupous =
| paino = sonnit 800–900 kg, <br /> lehmät 500-600500–600 kg <ref name=":2"></ref>
| väri = punainen, keltainen, valkoinen, musta, harmaa (dun), harmaanvalkoinen (silver, silver dun), juovikas (brindle) vaalennettuine (diluted) muotoineen ja laikukas (parti colour).<ref name=":0"
>{{Verkkoviite|osoite=https://faba.fi/wp-content/uploads/2019/12/Liharotu-15-Jalostusohjelman-kuvaus-Highland.pdf|nimeke=Jalostusohjelman kuvaus - highland cattle|tekijä=|julkaisu=|julkaisija=FABA|viitattu=23.2.2021}}</ref>
| teuras =
| maito =
| maito-pitoisuus =
|kuva=SHCCry 1.jpg}}
 
}}
[[Tiedosto:SHCCry 2.jpg|vasen|450x450px]]
'''Ylämaankarja''' ({{k-en|Highland Cattle}}) on [[Skotlanti|Skotlannista]] peräisin oleva keskikokoinen, geneettisesti sarvellinen [[Nautarotu|lihanautarotu]]. Rotu on sopeutunut ympärivuotiseen ulkokasvatukseen. Karvapeite on tuuhea ja kaksinkertainen, pitkä karvoitus on ominaista myös otsassa ja korvissa.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://faba.fi/wp-content/uploads/2019/12/Liharotu-15-Jalostusohjelman-kuvaus-Highland.pdf|nimeke=Jalostusohjelman kuvaus - highland cattle|tekijä=|julkaisu=|julkaisija=FABA|viitattu=23.2.2021}}</ref> Highland cattle sonnin ja lehmän kuvaus ensimmäisen kantakirjan johdannosta [[Inverness|Invernessissä]] 10. kesäkuuta v.1885.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/historiaa?showall=1|nimeke=Historiaa|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref>{{Nautarotu
 
Ylämaankarja on hidaskasvuinen. [[Hieho|Hiehon]] astutusikä riippuu jokaisen yksilön kasvusta, yleensä 2-3 vuotta. Vastineeksi ylämaankarjan [https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/Tietopankki/Emolehmatuotanto emo] on pitkäikäinen: se voi tuottaa vasikan joka vuosi keskimäärin 15 vuoden ajan. Ylämaankarjalle on ominaista vahva laumahierarkia ja -käyttäytyminen. Ylämaankarja on sopeutunut epäsuotuisiin sääoloihin. Rotu ei sovellu sisäkasvatukseen eikä ahtaisiin ulkotarhoihin tai [[Pihattonavetta|pihatto]]-olosuhteisiin.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/ominaisuuksia?showall=1|nimeke=Ominaisuuksia|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref> Eläimet ovat oppivaisia ja kesyyntyvät ihmiskäsittelyyn.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/images/phocadownload/liitteet2021/HcVk1-08-s28-34.pdf|nimeke="Ylämaankarjan naudan ja ihmisen välisen suhteen kehittymisestä"|tekijä=M.Mäkelä|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=M Mäkelä|Nimeke="Kokemuksia ylämaankarjan kesyttämisestä"|Vuosi=vuosikirja 4 /2014|Sivu=54-62|Julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry}}</ref>
 
== Kasvatus ==
Ylämaankarjan nautojen ruokinta perustuu karkearehun käyttöön viljellyiltä [[Pelto|peltonurmilta]] ja luonnonlaitumilta. Eläimille on varattava tarpeeksi laidunalaa. Ylämaankarjan ominaisuuksiin kuuluu kyky kasvaa erittäin tehokkaasti kesäaikana, joten laidunkautta ei ole syytä haaskata vain niukkaan ylläpitoon.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/rotu/kasvatus?showall=1|nimeke=Kasvatus|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref> Rotu on mitä sopivin hyödyntämään [[Biodiversiteetti|luonnon monimuotoisuuskohteita]], perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa. Rotua käytetään useissa Euroopan maissa kasvistoltaan herkkien [[Luonnonsuojelualue|luonnonsuojelualueiden]] hoitamiseen tai lammastalouden apuna hoitamaan laitumia, jotta alueiden kasvitasapaino pysyisi hyvänä.<ref name=":2" />
[[Tiedosto:SHCCry 6.jpg|vasen|204x204px]]
[[Tiedosto:SHCCry -1-21.jpg|vasen|179x179px]]
Ylämaankarjan nautojen ruokinta perustuu karkearehun käyttöön viljellyiltä [[Pelto|peltonurmilta]] ja luonnonlaitumilta. Eläimille on varattava tarpeeksi laidunalaa. Ylämaankarjan ominaisuuksiin kuuluu kyky kasvaa erittäin tehokkaasti kesäaikana, joten laidunkautta ei ole syytä haaskata vain niukkaan ylläpitoon.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/rotu/kasvatus?showall=1|nimeke=Kasvatus|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref> Rotu on mitä sopivin hyödyntämään [[Biodiversiteetti|luonnon monimuotoisuuskohteita]], perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa. Rotua käytetään useissa Euroopan maissa kasvistoltaan herkkien [[Luonnonsuojelualue|luonnonsuojelualueiden]] hoitamiseen tai lammastalouden apuna hoitamaan laitumia, jotta alueiden kasvitasapaino pysyisi hyvänä.<ref name=":2" />
 
Talviaikana ruokintaan käytetään pääsääntöisesti säilörehua ja kuivaa heinää. Erilaiset seoskasvustot hernettä, virnaa tai härkäpapua ovat hyviä valkuaisaineiden lähteitä. Ylämaankarja kuten muutkin naudat tarvitsevat kivennäis- ja hivenaineita mm. ylläpitoon ja kasvuun, hedelmällisyyteen, maidontuotantoon, tiineyteen ja elinvoimaan.
 
Ylämaankarjan kasvatuksessa säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu luovat omia haasteitaan, mikä laidunalueiden, makuu-, ruokinta- ja juomapaikkojen suunnittelussa on hyvä huomioida. Eläinten tulee pysyä puhtaina säästä riippumatta. Kuivitetut katokset, hiekkakummut tai laajat metsäalueet tms. ovat sopivia makuupaikkoja. Tarvittaessa (esim. kovien syyssateiden aikana) voidaan makuupaikkoja lisätä makuualustaksi sopivalla materiaalilla.<ref name=":3" />
 
 
== Jalostus ==
Rodun jalostusta valvomaan perustettiin Skotlannissa vuonna 1884 [https://www.highlandcattlesociety.com/ The Highland Cattle Society], ja yhdistys pitää edelleen yllä kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua [[Kantakirja|kantakirjaa]], järjestää kotimaassaan lukuisia [https://hc.galleria.fi/ näyttelyjä] sekä pyrkii edistämään tietämystä eläinten hoidosta. Ensimmäiset highland cattle -naudat vietiin Pohjois-Amerikkaan 1880-luvulla. Kanadaan perustettiin oma jalostusyhdistys 1920-luvulla. Sittemmin rotua on viety mm.muun muassa Peruun, Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Argentiinaan ja Tansaniaan. Rodun kasvatus on laajasti levinnyt Euroopassa. Suomeen ensimmäiset ylämaankarjan naudat saapuivat vuonna 1993.<ref name=":1" /> Rotuyhdistys [https://www.highlandcattle.fi/ Suomen Highland Cattle Club ry.] (SHCC ry) perustettiin huhtikuussa 1997. Jäsentiloja yhdistyksessä oli vuoden 2021 alussa 234 kappaletta. Samaan aikaan Suomessa oli noin 16  000 ylämaankarjan nautaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/shcc-yhdistys|nimeke=Yhdistys|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref>
[[Tiedosto:SHCCry 5.jpg|vasen|180x180px]]
[[Tiedosto:SHCCry 3.jpg|vasen|180x180px]]
Rodun jalostusta valvomaan perustettiin Skotlannissa vuonna 1884 [https://www.highlandcattlesociety.com/ The Highland Cattle Society], ja yhdistys pitää edelleen yllä kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua [[Kantakirja|kantakirjaa]], järjestää kotimaassaan lukuisia [https://hc.galleria.fi/ näyttelyjä] sekä pyrkii edistämään tietämystä eläinten hoidosta. Ensimmäiset highland cattle naudat vietiin Pohjois-Amerikkaan 1880-luvulla. Kanadaan perustettiin oma jalostusyhdistys 1920-luvulla. Sittemmin rotua on viety mm. Peruun, Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Argentiinaan ja Tansaniaan. Rodun kasvatus on laajasti levinnyt Euroopassa. Suomeen ensimmäiset ylämaankarjan naudat saapuivat vuonna 1993.<ref name=":1" /> Rotuyhdistys [https://www.highlandcattle.fi/ Suomen Highland Cattle Club ry.] (SHCC ry) perustettiin huhtikuussa 1997. Jäsentiloja yhdistyksessä oli vuoden 2021 alussa 234 kappaletta. Samaan aikaan Suomessa oli noin 16 000 ylämaankarjan nautaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/shcc-yhdistys|nimeke=Yhdistys|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref>
 
Ylämaankarjan jalostuksessa pyritään parantamaan rotua niin, että rodulle tyypilliset piirteet kuten karaistuneisuus, sopeutuminen ympärivuotiseen ulkokasvatukseen, monipuolinen karkearehun hyväksikäyttö ja perinnöllinen monimuotoisuus säilyisi. Tavoitteena on parantaa hedelmällisyyttä ja eläinten terveyttä. Tärkeimpiä jalostettavia ominaisuuksia ovat emo-ominaisuudet ja maidontuotanto poikimisten helppous, vasikoiden kasvutaipumus ja lihakkuus, terveys sekä perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen.<ref name=":0" /><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Stephen Janz|Nimeke="Jalostustyön kehittämisestä"|Vuosi=vuosikirja 2/2010|Sivu=18-29|Julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|www=https://www.highlandcattle.fi/images/phocadownload/Jalostustyn_kehittmisest_-Janz_-SHCC-VK2010.pdf|Viitattu=23.2.2021}}</ref>
 
 
== Tuotanto ==
[[Tiedosto:SHCCry 9.jpg|vasen|250x250px]]
Ylämaankarjaa kasvatetaan lihakarjana. Ylämaankarja on kilpailukykyinen lihamarkkinoilla, sillä liha on erinomaista pihvilihaa.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattle.fi/lihan-suoramyynti/lihan-ominaisuudet|nimeke=Lihan ominaisuudet|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.10.2021}}</ref> Luonnollisesta ravinnosta johtuen sen liha on maukasta, lyhytsyistä, vähärasvaista ja väriltään tummanpunaista. Tutkimuksissa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattlesociety.com/s/Beef-Study-Charles-Bruce.pdf|nimeke=Charles J. Bruce 2011|julkaisija=The Highland Cattle Society|viitattu=23.2.2021}}</ref> on todettu, että highland cattle naudanlihassa on vähemmän rasvaa ja [[Kolesteroli|kolesterolia]] ja enemmän rautaa ja [[Proteiini|proteiineja]] kuin keskivertaisessa naudanlihassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.highlandcattlesociety.com/highland-beef|nimeke=Highland Beef - Highland Cattle Society|julkaisija=the Highland Cattle Society|viitattu=23.2.2021}}</ref> Puhdasrotuinen ylämaankarjan sonni on teuraskypsä n. 2-3 vuoden iässä, ylämaankarjan hieho n. 2 vuoden iässä. Ylämaankarjan pihvilihan vahva maku ns. riistan maku, syntyy ruokinnan perustumisesta [[Laidunnus|laiduntamiseen]] ja korsirehuun, sekä pitkästä kasvatusajasta. Ylämaankarjan naudan kasvatuksessa koko ketju, laitumelta lautaselle<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.laitumeltalautaselle.fi|nimeke=Laitumelta Lautaselle|julkaisija=Suomen Highland Cattle Club ry|viitattu=23.2.2021}}</ref> keskittyy parhaan mahdollisen laadun ja maun aikaansaamiseen. Eläimen vapaa liikkuminen ja luontainen aktiivisuus aina teuraskypsyyteen asti, muokkaavat sen omaa rasvakudosta pehmeäksi, parantaen ylämaankarjan naudanlihan makua ja mureutta.<ref name=":4" />
 
Lihan lisäksi ylämaankarjan eläimestä voidaan hyödyntää talja ja nahka, karvasta voidaan kehrätä lankaa, karstata ja huovuttaa, sarvia ja luita voidaan jatkojalostaa tarvekaluiksi ja koriste-esineiksi.
 
== Kuvia ==
 
<gallery>
 
SHCCry 2.jpg
SHCCry 6.jpg
SHCCry -1-21.jpg
SHCCry 5.jpg
SHCCry 3.jpg
SHCCry 9.jpg
</gallery>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
<references />