Ero sivun ”Norsut” versioiden välillä

4 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 194.215.169.165) ja palautettiin versio 19615028, jonka on tehnyt AtraieBOT: Ei lähdettä ja ei sovi muutenkaan tähän artikkeliin.)
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
pEi muokkausyhteenvetoa
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Vielä viime [[jääkausi|jääkauden]] aikaan eli useita muita norsueläinten heimoja ja lajeja. Sukupuuttoon kuolleita lajeja ovat muun muassa [[mammutit]], [[mastodontti]], [[platybelodon]] ja [[amebelodon]].
 
Norsut ovat painavimpia maanisäkkäitä. Ne ovat myös toiseksikorkeimpia korkeimpiaeläimiä, vain [[kirahvi]]t ovat niitätoiseksi korkeampiakorkeimpia. Norsun poikasen sikiönkehitys on pisin maaeläimillä tunnettu, 20–227-12 kuukautta. Syntyessään norsunpoikanen painaa noin sata kilogrammaa. Norsu elää normaalisti 60–70 vuoden ikäiseksi, jollei sitten kuole ennenaikaisesti esimerkiksi salametsästäjien surmaamana. Suurin koskaan punnittu norsu ammuttiin [[Angola]]ssa vuonna 19751939. Tuo yksilö painoi 10,4 tonnia. Tyypillisesti savanninorsu-uros kasvaa neljä metriä korkeaksi ja 7 500 kilogramman painoiseksi. Naaras painaa noin puolet uroksen painosta.
 
== Tuntomerkit ja lajityypilliset ominaisuudet ==
Norsuilla on suuret ohuet korvat, jotka jäähdyttävät elimistöä. Häntä on lyhyt ja päättyy karvatupsuun.
 
Norsu kävelee normaalivauhtia 3–6 kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyy juoksemaan jopa 40100 kilometrin tuntivauhtia. Norsu ei voi hypätä ilmaan.
 
Norsun kuuloaisti tavoittaa [[sinivalas|sinivalaan]] tavoin hyvin pitkiä matalan frekvenssin ääniaaltoja. On tosin epäselvää, vastaako tällaisten aaltojen tunteminen ennemmin tunto- kuin kuuloaistille tyypillisiä aistimuksia. Tällaiset ääniaallot kantavat satojen kilometrien päähän, ja jotkut tutkijat ovat tuoneet esille näkemyksiä, että norsut käyttäisivät näitä ääniä myös kommunikaatioon.{{Lähde}} On väitetty, että metsästyskauden alkaessa metsästyksen kohteena olevat norsut varoittavat muita norsuja satojen kilometrien päässä, mikä johtaa ketjureaktioon, jonka seurauksena koko mantereen norsut muuttavat käyttäytymistään. Sittemmin tutkimuksissa on todettu, että norsun tuottamat ääniaallot voivat kantaa ilmassa enintään 10 kilometriä.<ref>[http://news.nationalgeographic.com/news/2002/07/0701_020702_elephantvibes_2.html National Geographic, Elephants May "Talk" Via Vibrations]</ref> Joka tapauksessa ääniaallot siirtyvät ilmassa olennaisesti heikommin kuin vedessä. Norsut käyttävät ilmeisesti pitkillä etäisyyksillä [[seisminen viestintä|seismistä viestintää]], jossa jalat ovat tavallaan lähettimiä ja vastaanottimia. Tutkijoiden malleissa seisminen signaali voi siirtyä maaperän kautta 16 tai 32 kilometriä.<ref>[http://news.stanford.edu/pr/01/elephants37.html Stanford, Elephants pick up good vibrations through their feet]</ref> Norsut havaitsevat laumojen rauhattomuuden ohella mahdollisesti myös luonnonilmiöitä seismisesti.
== Ravinto ==
 
Norsut ovat kasvinsyöjiälihansyöjiä. Ne kuluttavat syömiseen jopa 1623 tuntia päivässä. Vähintään puolet norsujen ravinnosta on ruohoalihaa. Lisäksi ne syövät lehtiäötököitä, oksia, puiden kuoriaeliöitä ja juuriamarjoja sekä vähäisiä määriä hedelmiä, siemeniäkaloja ja kukkia.
 
Norsujen ruuansulatuselimistö pystyy hyödyntämään vain noin 40 prosenttia ravinnosta; noin 60 prosenttia poistuu elimistöstä sulamattomana. Norsujen on korvattava ruuansulatuksen tehottomuus ravinnon suurella määrällä. Aikuinen norsu syö 150–300 kilogrammaa päivässä.
1

muokkaus