Ero sivun ”Uusikaarlepyy” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Historia: Klaus, ei Åke Tott Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
Rivi 31:
Kun [[Ruotsin kuningas]] [[Kaarle IX]] palasi kotiin [[Puolan sota|Puolan sodasta]] Pohjanmaan kautta, hän suunnitteli muun muassa vanhojen emäpitäjien jakamista, ja yhtenä tuloksena oli Uudenkaarlepyyn muodostaminen Pietarsaaren ja Vöyrin eräistä osista vuonna 1607. Uusi kuningas [[Kustaa II Aadolf]] kehotti kauppaan ja purjehdukseen tottuneita seudun talonpoikia asettumaan Lepon kylään, johon hän vuonna 1617 määräsi perustettavaksi kaupungin. Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620.<ref name="tarmio"/>
Ensimmäisen, vuoden 1636 henkikirjan mukaan Uudessakaarlepyyssä oli 44 taloutta. Vuonna 1651 Uudestakaarlepyystä tuli [[Kaarleporin kreivikunta|Kaarleporin kreivikunnan]] keskus, mutta seuraavana vuonna aivan naapuriin perustettiin Pietarsaaren kaupunki. Kreivi [[
Uudenkaarlepyyn seudun tärkein vientituote oli [[terva]], jota vietiin kaupungista 1600-luvun lopussa noin 5 000 tynnyriä eli kolmannes [[Kokkola]]sta viedystä määrästä. Seuraavan vuosisadan lopulla Uusikaarlepyy oli kehittynyt yhdeksi valtakunnan suurimmista vientisatamista, ja vuonna 1782 tervan vientimäärä oli kohonnut liki 20 000 tynnyriin. Vuonna 1856 tervaa vietiin Uudestakaarlepyystä vielä yli 13 000 tynnyriä, mutta pian tämän jälkeen vienti tyrehtyi. Samaan aikaan Lapuanjoki oli maatunut purjehduskelvottomaksi. Vuonna 1903 rakennettiin [[Oulun rata|Oulun radan]] [[Kovjoen rautatieasema|Kovjoen asemalta]] [[Uudenkaarlepyyn rautatie|kapearaiteinen rautatie]] Uuteenkaarlepyyhyn, mutta tämäkään ei parantanut tilannetta. Rata purettiin vuonna 1916 ja kiskot myytiin Venäjälle.<ref name="tarmio"/>
| |||