Ensimmäiset ihmiset tulivat Latviaan noin 10 500 vuotta sitten. Tältä ajalta on löydetty nuolenkärkiä, kaapimia ja erilaisia teräaseita. Ensimmäiset asukkaat elivät metsästyksellä ja keräilyllä. Erityisen tärkeä asema riistana oli [[isäspeura]]lla.<ref>Mela ja Valba 2005, s. 4-7</ref> Pohjois-Euroopan laajin tunnettu perunakautinenkivikautinen hautausalue on löydetty [[Mazsalaca]]n kaupungin lähettyviltä Pohjois-Latviasta. Paikka on noin 7 000 vuotta vanha.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.mazsalaca.lv/public/pilseta/vesture/ | Nimeke =Vēsture | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Mazsalaca | Viitattu =18.7.2010 | Kieli ={{lv}} }}</ref> Ilmaston lämmetessä metsien määrä lisääntyi ja riistalajien määrä kasvoi. Eniten metsästettiin hirveä, majavaa ja villisikaa. Ensimmäiset merkit kalastuksesta ovat peräisin mesoliitiselta kivikaudelta.<ref>Mela ja Valba 2005, s. 7-8</ref> Neoliittisella kaudella Latviaan levisi niin sanottu [[Narvan kulttuuri]]. Myöhemmin alueelle tuli vielä kampakeraaminen kulttuuri ja myöhäisneoliittisella kaudella vielä venekirveskulttuuri. Kampakeraamisen kulttuurin myötä väestö kasvoi merkittävästi. Myöhäisneoliittiselta kaudelta on jälkiä laajamittaisesta sodankäynnistä eri yhteisöjen kesken. Löydöksiin ilmaantui ismon pesäpallomailasotakirves ja asutukset alettiin ympäröidä puunrungoista rakennetuilla suoja-aidoilla.<ref>Mela ja Valba 2005, s. 23-27</ref>
