|
[[Kuva:Mount Lushan - fog.JPG|thumb|150px|Geopark-verkostoon kuuluva alue [[Kiina]]ssa.]]
[[Kuva:Copper Coast Geopark.JPG|thumb|250px|Copper Coast Geoparkin rantakallioita Irlannissa.]]
'''Geopark''' on kesäkuussa 2000 perustettu ainutlaatuisten [[geologia|geologisten]] kohteiden eli ”geopuistojen” kansainvälinen verkosto ja UNESCOn ohejlma. Se on tarkoitettu jakamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä luonnontieteiden opetuksesta, geologisen perinnön suojelusta, geoturismista ja kestävästä kehityksestä. [[Unesco]]n yleiskokous hyväksyi 17. marraskuuta 2015 International Geoparks and Gesosciences -ohjelman perustamisen, jolla Geopark-verkosto siirtyi osaksi Unescon toimintaa.
Kesäkuussa 2020 UNESCON maailmanlaajuiseen UNESCOn Global Geopark-verkostoon kuuluu 161 kohdetta 44:ssä maassa. Pohjoismaissa näistä kohteista on kahdeksan, ja niistä kaksi Suomessa: Rokua UNESCO Global Geopark ja Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.unesco.org/new/en/natural-sciences/environment/earth-sciences/unesco-global-geoparks/list-of-unesco-global-geoparks/|nimeke=List {{!}} United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization|julkaisu=www.unesco.org|viitattu=2020-08-04}}</ref>
== Verkoston toiminta ==
Euroopan Geopark-verkosto järjestää vuosittain kaikille kiinnostuneille avoimen konferenssin. Konferenssissa esitellään verkoston kohteiden toimintaa ja uusia verkostoon pyrkiviä kohteita. Euroopan Geopark-verkostolla on lisäksi oma vuosittain ilmestyvä lehti ja verkkosivut. Toukokuun viimeisellä viikolla vietetään kaikissa Euroopan Geopark-kohteissa Geopark-viikkoa, jonka aikana esitellään kussakin kohteessa sen toimintaa ja kohteita.
UNESCOnVerkoston hallintoneuvostojäsenet päättäävalitsevat jätettyjen hakemusten perusteella uudet Geopark-kohteet vuosittain pidettävässä kokouksessa. Geopark-kohteelta vaaditaan kansainvälisesti arvokkaan geologisen perinnön lisäksi kulttuurin ja elävän luonnon arvoja sekä aktiivista toimintaa paikallisyhteisönsä hyväksi. Geopark-verkoston jäsenalueet arvioidaan uudelleen neljän vuoden välein, mikäli alue ei enää täytä verkoston kriteerejä se voi menettää jäsenyytensä.
Geopark-verkoston tavoitteena on, että kaikissa maissa, joissa sillä on jäsenalueita, olisi myös kansallinen Geopark-toimikunta. Suomen Geopark-toimikunta on perustettu maaliskuussa 2013. Suomen Geopark-toimikunnan muodostavat Geologian tutkimuskeskuksen, Ympäristöministeriön, Metsähallituksen, Matkailun edistämiskeskuksen sekä Rokua Geoparkin edustajat ja Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin edustajat. Toimikunnassa on lisäksi Suomen Unesco-toimikunnan edustus. Toimikuntien tehtävänä on ohjata Geopark-toiminnan kehittymistä ja tarjota neuvontaa uusille jäseniksi pyrkiville alueille.
== Pohjoismaissa ==
Tanskassa sijaitsee Odsherred; Islannissa Katla ja Reykjanes; ja Norjassa Gea Norvegica, [[Magma Geopark|Magma]] sekä Trollfjell.<ref name=":0" />
== Suomen UNESCO GlobalSuomalaiset Geopark-kohteet ==
{{Location map Monta | Suomi
}}
Suomen ensimmäinen Unesco Global Geopark<ref>[http://www.europeangeoparks.org/?page_id=168 Jäsenet]</ref> on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassaja sijaitsevaKainuun Rokuamaakuntien UNESCOalueella Globalsijaitseva [[Rokua Geopark]]. Rokua Geopark koostuu [[Rokua]]n harju- ja dyynialueesta, Oulujokilaaksosta sekä Oulujärvestä. Rokua Geoparkin teema on jääkausi, jonka jäljet ovat alueella erinomaisen havainnollisesti nähtävissä. Rokua Geopark on maailman pohjoisin Geopark. Rokua Geoparkin ovathallinnoinnista vastaavat perustaneetyhteisesti Utajärven, Muhoksen ja Vaalan kunnat, Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiö sekä Metsähallitus. Rokua Geoparkia hallinnoi aluekehitysyhtiö Humanpolis Oy. Rokuan jäsenyyshakemus hyväksyttiin lokakuun 1. päivänä 2010.
Heinäkuussa 2020 uutisoitiin, että [[Lauhanvuoren kansallispuisto|Lauhanvuori]]-[[Hämeenkangas]] on hyväksytty Geopark-verkostoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11441430|nimeke=Suomeen on syntynyt toinen Unescon Geopark – Lauhanvuori-Hämeenkangas hyväksyttiin maailmanlaajuiseen geologisesti ainutlaatuisten kohteiden verkostoon|tekijä=Niemistö, Elina|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-07-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
UNESCO hyväksyi Heinäkuussa 2020 [[Lauhanvuoren kansallispuisto|Lauhanvuori]]-[[Hämeenkangas]] UNESCO Global Geopark kohteen toisena suomalaisena alueena.
Suomessa on meneillään useita projekteja, jotka tähtäävät UNESCOn Global Geopark ohjelmaan-jäsenyyteen. Projekteja ovat muun muassa Saimaa Geopark <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/saimaan-geopark-tavoittelee-unescon-statusta-1.200749 | Nimeke = Saimaan Geopark tavoittelee Unescon statusta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7.8.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.1.2019 | Kieli = }}</ref>, SalpausselkäKarelia Geopark <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/74793 | Nimeke = Geopark-projekti etsii rahaa ja toimijoita | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Karjalainen | Ajankohta = 11.5.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.1.2019 | Kieli = }}</ref>, Salpausselän Geopark <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.yrittajat.fi/uutiset/574631-ei-pelkkaa-urheilua-geomatkailusta-uusi-vetovoimatekija-salpausselalle | Nimeke = Ei pelkkää urheilua – geomatkailusta uusi vetovoimatekijä Salpausselälle | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yrittäjät.fi | Ajankohta = 2.5.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.1.2019 | Kieli = }}</ref> sekä Lappajärvi Geopark -projekti. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10495795 | Nimeke = Lappajärven Geopark uuteen selvitykseen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 7.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.1.2019 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://enrd.ec.europa.eu/projects-practice/lake-lappajarvi-europes-largest-crater-lake_en | Nimeke = Lake Lappajärvi – Europe’s largest crater lake | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = European Network for Rural Development | Ajankohta = 2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 28.1.2019 | Kieli = }}</ref>
== Lähteet ==
| 