Ero sivun ”Saamelaiset” versioiden välillä

Osana kansallisenKansallisen heräämisen ansioistaansioihin kuuluu muun muassa saamenkieltensaamen kielten saaminen alkuopetuskieleksiopetuskieleksi saamelaisalueella. Esimerkiksi [[Inari]]n kunnassa alkuopetustaopetusta annetaan suomen lisäksi pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. [[Ylioppilastutkinto Suomessa |Ylioppilaskirjoituksissa]] voidaanvoi kirjoittaasuorittaa pohjois-kaikissa janäissä inarinsaamesaamelaiskielissä paitsisekä vieraana- myösäidinkielen että vieraan kielen äidinkielenäkokeen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.parlament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_95_2006_p.shtml | Nimeke=Kirjallinen kysymys 95/2006 | Ajankohta=14.3.2006 | Viitattu=22.9.2010 | Julkaisu=eduskunta.fi|Tekijä=Kalliomäki, Antti }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://sverigesradio.se/artikel/4948477 Inarinsaamen| jaNimeke koltansaamen= Koltansaame ensi kertaa ylioppilaskirjoituksissa | Ajankohta = 5.2.2012 | Julkaisu = Sveriges Radio | Viitattu = 21.3.2021 }}</ref>. Saamelaiskielten opetuksen opetuksessajärjestämistä kangertaavaikeuttaa rahoituksen puute.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2053047/saamelaiset-vaativat-omia-oppikirjoja | Nimeke=Saamelaiset vaativat omia oppikirjoja | Tekijä=Huru, Jouko | Julkaisu=Kansan uutiset | Ajankohta=20.11.2009 | Viitattu=11.4.2010 }}</ref>.

Saamelaisista kansallisista tunnuksista näkyvin on [[saamenpuku]]. Se on alkuperältään kansanpuku, jonka käyttö ei ole missään historian vaiheessa katkennut. Nykyisin saamelaispukusaamenpuku on muuttumassa käyttöpuvusta juhlapuvuksi. Suomessa puvusta on käytössä viisi päämallia: [[Enontekiö]]n, [[Inari]]n, [[Teno (joki)|Tenon]], [[Vuotso]]n ja [[Koltat|kolttien]] puku<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Jomppanen, Karen | Nimeke=Lapin käsitöitä: Sami kiehtatuojik | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 | ISBN = 951-0-10694-1 }}</ref>. Norjassa ja Ruotsissa saamenpukua käyttävät vain saamelaiset. Suomessa myös muut kuin saamelaiset ovat käyttäneet pukuja tai niiden jäljitelmiä [[matkailu]]un liittyvässä liiketoiminnassa, mitä on arvosteltu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5525123 | Nimeke = Saamenpuvulle vaaditaan kunnioitusta | Ajankohta = 11.3.2010 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu = 10.4.2010}}</ref><ref name="taide_sdiggi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=75&Itemid=167 | Nimeke=Duddjonmiella! 8.11. Hetassa| Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Viitattu=10.4.2010}}</ref>

SaamenkielenSaamenkielinen sana ''dáidda'' vakiintui vasta 1970 -luvulla, ja se tarkoittaa kuvataiteen, tanssin, kirjallisuuden, teatterin ja musiikinaloja.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://tahiti.fi/04-2013/dossier/saamelainen-kuvataide-suomessa-%E2%80%93-kolmen-kuvataiteilijasukupolven-kautta-tarkasteltuna/ |nimeke=Saamelainen kuvataide Suomessa – kolmen kuvataiteilijasukupolven kautta tarkasteltunaTahiti|julkaisu=tahiti.fi|viitattu=2017-10-08 }}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite = https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49222/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201603311970.pdf?sequence=1 |nimeke=Merja Aletta Ranttilan taide|tekijä=Maria Ronkainen|julkaisu=|ajankohta=2016|julkaisija=Jyväskylän yliopisto|viitattu= }}</ref> Saamelaisia nykymuusikoita ja yhtyeitä ovat muun muassa [[Adjágas]], [[Amoc]], [[Niiles-Jouni Aikio]], [[Angelit]], [[Mari Boine]], [[Sofia Jannok]], [[Jiella]], [[Wimme Saari]], [[Tiina Sanila]], [[Somby]], [[Transjoik]], [[Niko Valkeapää]], [[Nils-Aslak Valkeapää]], [[Áilu Valle]] ja [[Vilddas]].