Ero sivun ”Santeri Ivalo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
wl, viitteineen, väliotsikko
Rivi 33:
'''Santeri Ivalo''' (vuoteen 1907 '''Herman Alexander Ingman''', [[9. kesäkuuta]] [[1866]] [[Sodankylä]] – [[25. tammikuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[kirjailija]], [[lehtimies]] ja historiantutkija.
 
==Henkilöhistoria==
Santeri Ivalon isä oli [[Sodankylä]]n ja myöhemmin [[Kuusamo]]n kirkkoherra Herman Ingman (k. 1875)<ref>{{Kirjaviite, | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto II | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1929 | Sivut = 554}}</ref>.ylippilaaksi Ivalo tuli ylioppilaaksi [[Oulun lyseo]]sta vuonna 1885.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Kansallinen elämäkerrasto II | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1929 | Sivut = 554, 562}}</ref>. IvaloHän opiskeli historiaa. Hänja oli kiinnostunut Pohjois-Suomen historiasta;. vuonnaVuonna 1894 hän julkaisi väitöskirjan [[Kaarle IX|Kaarle IX:n]] Jäämeren-politiikasta. Hän kirjoitti myös yleistajuisia historiaesityksiä. Ivalo oli [[Päivälehti|Päivälehden]] perustajia<ref name=AB/>, työskennellen sen toimittajana vuosina 1890–1900 ja päätoimittajana vuosina 1900–1904. Päivälehti lakkautettiin 1904, mutta sen tilalle perustettiin 1905 [[Helsingin Sanomat]], jonka toimitukseen Ivalo kuului kuolemaansa saakka. Helsingin Sanomien päätoimittajana Ivalo oli 1918–1920 ja 1932.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ilmari Heikinheimo| Nimeke = Suomen Elämäkerrasto | Vuosi = 1955 | Sivut = 332| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö}}</ref> Ivalo oli myös Helsingin Sanomien julkaisijan [[Sanoma|Sanoma Oy:n]] johtokunnan puheenjohtaja vuodeta 1927.<ref name=SK>{{Kirjaviite | Nimeke = Aleksis Kivestä Saima Harmajaan – suomalaisten kirjailijain elämänkertoja | Julkaisija = Werner Söderströn Osakeyhtiö | Vuosi = 1943 | Sivut = 150}}</ref>
 
Ivalo oli [[Porvaristo|porvarissäädynporvarissäädyssä]] edustajana [[SuomenIisalmi|Iisalmen]] suuriruhtinaskunnanedustaja valtiopäivätvaltiopäivillä [[Säätyvaltiopäivät 1904|säätyvaltiopäivillä1904–1905]] 1904–1906ja [[Säätyvaltiopäivät 1905|1905–1906]].<ref name="psh">{{kirjaviite| Tekijä=Sigurd Nordenstreng| Vuosi= 1921 | Nimike= Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V| Julkaisija = Otava| Julkaisupaikka=Helsinki |Sivu =145–146}}</ref> Hän kuului myös useisiin lautakuntiin ja liittoihin ja oli muun muassa [[Suomen Kirjailijaliitto|Suomen Kirjailijaliiton]] perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja 1888–1907<ref name=AB>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Blåfield | Nimeke = Loistavat Erkot | Sivut = 31 | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-29625-6 | Vuosi = 2015}}</ref> [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterin]] johtokunnan puheenjohtaja Ivalo oli vuodesta 1915, [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n jäsen 1901–1906 ja 1913–1925 sekä Suomen sanomalehtimiesyhdistyksen puheenjohtaja 1903–1904.<ref name=SK/>
 
Santeri Ivalo oli [[Kyösti Wilkuna]]n tavoin aikansa tunnetuimpia [[Historiallinen romaani|historiallisten romaanien]] kirjoittajia. Hänen kaunokirjallisen tuotantonsa alkupuoli käsitteli kuitenkin hänen oman aikansa ilmiöitä realistisessa hengessä. Avainromaanin ''Aikansa lapsipuoli'' (1895) aiheena oli realismin murros 1800-luvun suomalaisessa hengenelämässä. Ivalon ensimmäistä historiallista romaania ''Juho Vesainen'', jonka maisema ja tapahtumat liittyvät Ivalon historiantutkimuksiin, pidetään hänen parhaanaan. Vuonna 1909 Ivalo ryhtyi julkaisemaan romaanisarjaa, joka [[Sakari Topelius|Sakari Topeliuksen]] ''[[Välskärin kertomuksia|Välskärin kertomusten]]'' tapaan pyrki kuvaamaan yhden suvun kautta Suomen vaiheita 1200-luvulta 1600-luvulle. Sarjaan kuuluvat romaanit ''Erämaan taistelu'' (1909), ''Viipurin pamaus'' (1911), ''Pietari Särkilahti'' (1913) ''Erämaan nuijamiehet'' (1922) ja ''Kreivin aikaan'' (1926). Ivalo kirjoitti myös näytelmiä, jotka eivät erityisemmin menestyneet. Ivalo sai [[Professori (arvonimi)|professorin]] arvon täyttäessään 70 vuotta vuonna 1936. Suomen Kirjailijaliiton kunniajäseneksi hänet valittiin 1925.<ref name=SK/>