Ero sivun ”Adelaïde Ehrnrooth” versioiden välillä

569 merkkiä lisätty ,  9 kuukautta sitten
p
Lisätty Eeva Kotiojan väitöskirjan havainnot sukupiirin merkityksestä
p (Lisätty Eeva Kotiojan väitöskirjan havainnot sukupiirin merkityksestä)
Ehrnrooth käsitteli myös romaaneissaan yhteiskunnallisia asioita. Teokset ''Bilder ur familjekretserna i Finland'', ''Dagmar'', ''Tiden går och vi med den'' ja ''Hvardagslifvets skuggor och dagrar'' käsittelivät kaikki vahvoja naisia, jotka eivät suostu naimisiin pelkästään ympäristön paineesta. Romaanissa ''Många döttrar'' Ehrnrooth ottaa esille myös naisen ammattiuran. Adelaïde Ehrnrooth oli perustamassa sekä Suomen Naisyhdistystä vuonna 1884 että Naisasialiitto Unionia vuonna 1892.
 
Adelaïde Ehrnroothin isä [[Gustaf Adolf Ehrnrooth|Gustaf Adolf]] ja veljet [[Gustaf Robert Ehrnrooth|Gustaf Robert]] ja [[Johan Casimir Ehrnrooth|Johan Casimir]] olivat suomalaisia kenraaleita. Historioitsija Eeva Kotioja on osoittanut, että sukupiiri oli Ehrnroothille tärkeä emotionaalinen ja yhteiskunnallinen tuki. Ehrnroothin perhetausta antoi hänelle sosiaalista pääomaa ja uskottavuutta. Siten sukutausta auttoi häntä ohittamaan aikalaisten naiseuteen liittämät kielteiset käsitykset ja toimimaan yhteiskunnan uudistamisen puolesta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kotioja, Eeva|Nimeke=Uskallus puhua. Sukupiiri ja sosiaalinen pääoma Adelaïde Ehrnroothin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollistajina|Vuosi=2018|Julkaisija=Helsingin yliopisto}}</ref>
 
== Teokset ==
23

muokkausta