Ero sivun ”Tamaanit” versioiden välillä

| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''

| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''

| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''

| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''

| alaluokka = [[Synnyttävät nisäkkäät]] ''Theria''

| osaluokka = [[Istukkanisäkkäät]] ''Eutheria''

| lahko = Tamaanit<br>''' ''Hyracoidea'''''

| heimo = Tamaanit<br>'''''Procaviidae'''''

* ''Dendrohyrax'' – [[puutamaanit]]

[[Kuva:Dassie3.jpg|thumbpienoiskuva|240px|[[Kalliotamaani]] (''Procavia capensis'')]]

'''Tamaanit''' (''Hyracoidea'') on [[nisäkkäät|nisäkäslahko]], josta tunnetaan vain neljä nykyistä lajia, jotka kaikki kuuluvat samaan ''Procaviidae''-heimoon. Tamaanit, joita ennen kutsuttiin '''kalliomäyriksi''', ovat [[jänikset|jäniksen]] kokoisia eläimiä (pituus 30–60 &nbsp;cm), mutta pienestä koostaan huolimatta niitä pidetään [[norsueläimet|norsueläinten]] lähimpinä elävinä sukulaisina. Kolmas saman ''[[Paenungulata]]''-ryhmän eläinlahko on [[sireenieläimet]] ([[manaatit]] ja [[dugongi]]t).<ref name="ADW"/> Tamaaneilla on anatomisia yhtäläisyyksiä myös [[maasika|maasian]] kanssa.<ref name="Maailmaneläimet"/>

Tamaanit ovat jäniksen kokoisia, karvaisia nisäkkäitä jotka painavat 1,3–5,4 kilogrammaa ja muistuttavat ulkoisesti jyrsijöitä.<ref name="Maailmaneläimet"/> Ne ovat noin 30–50&nbsp;cm:n pituisia, ja niitä kuvaillaan ulkonäöltään usein "isoiksi”isoiksi marsuiksi"marsuiksi” tai "hännättömiksi”hännättömiksi jäniksiksi"jäniksiksi”, joilla on pyöreät korvat. Tamaaneilla on lyhyet varpaat, joita on viisi kussakin etujalassa ja kolme takajaloissa. Takajalan sisävarpaassa oleva pidempi kynsi on tarkoitettu turkin hoitoa ja raapimista varten.<ref name="ADW">[http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Hyracoidea.html Hyracoidea] Animal Diversity Web {{en}}</ref> Tamaaneilla on lyhyt töpöhäntä<ref name="Maailmaneläimet"/>. Niiden turkin väritys vaihtelee lajin mukaan, mutta on pääsääntöisesti harmaa tai ruskea; kivitamaaneiden vatsapuoli on valkoinen<ref name="Maailmaneläimet"/>.

Näkemykset tamaanilajien lukumäärästä ovat vaihdelleet paljon. 1980-luvulla lajeja katsottiin olevan 11.<ref name="Maailmaneläimet">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =10 ja 22 |Selite = (Englanninkielinen alkuteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6}}</ref> Vuonna 2005 julkaistun ''[[Mammal Species of the World]]''-teoksen mukaan tamaanien lahkossa ja heimossa on kolme sukua, joihin kuuluu yhteensä neljä lajia ja kymmeniä alalajeja.<ref>[https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/preface.html Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface] {{en}} Luettu 1.10.2011</ref><ref name="MSW3"/> Alla olevassa luettelossa mainitaan nykyiset lajit ja ne alalajit, joita on aiemmin pidetty omina lajeinaan:<ref name="MSW3"/>

[[Tiedosto:Dendrohyrax arboreus.jpg|thumbpienoiskuva|[[Puutamaani]] (''Dendrohyrax arboreus'')]]

Tamaanit ovat suurimmaksi osaksi [[kasvinsyöjä|kasvinsyöjiä]]. Puutamaanit syövät hedelmiä ja lehtiä, kalliotamaanit taas [[heinät|heiniä]], [[ruoho|ruohoa]]a, kasvien lehtiä, hedelmiä, hyönteisiä, liskoja ja linnunmunia. Tamaanit syövät yleensä laumansa muodostamassa ringissä katsoen ympyrästä ulospäin huomatakseen lähestyvät viholliset. Kun tamaani on nielaissut suullisen ruohoa tai muuta rehua, se katsoo ylöspäin varmistaakseen ympäristönsä turvallisuuden. Jos johtajauros antaa kimeän varoitushuudon, tamaanit pakenevat piiloihin, joissa ne sitten odottavat paikalleen jähmettyneinä, kunnes vaara on ohi.