Ero sivun ”Tarhapapu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oiottu taittoa |
|||
Rivi 41:
Tarhapapu oli [[kurpitsa]]n ja [[maissi]]n ohella yksi "kolmesta sisaresta" eli kolmesta tärkeimmästä
[[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] ennen eurooppalaisten saapumista viljellystä kasvista.
[[File:Phaseolus vulgaris MHNT.BOT.2016.24.73.jpg|thumb|''Phaseolus vulgaris'']]▼
==Ulkonäkö==
Rivi 48 ⟶ 47:
Tarhapavun lehdet ovat kolmisormiset. Kukat ovat valkoisia, vaaleanpunaisia tai purppuranvärisiä.
Palko on väriltään vihreä, keltainen tai violetti, 8–20 cm pitkä. Palossa on 4–6 papua. Pavut ovat sileitä, pyöreähköjä, väriltään vaihtelevia, suurimmillaan 1,5 senttiä halkaisijaltaan.
▲[[File:Phaseolus vulgaris MHNT.BOT.2016.24.73.jpg|thumb|''Phaseolus vulgaris'']]
== Viljelysmuotoja ==
Rivi 69:
===Vihreät pavut ja vahapavut ===
[[Tiedosto:CDC greenbean.jpg|thumb|Kokonaisia vihreitä papuja myyntiä varten pakattuina.]]▼
[[Tiedosto:Cut Green Beans.jpg|thumb|Keitettyjä ja leikattuja vihreitä papuja.]]▼
{{pääartikkeli|[[Haricot vert]]}}
Vihreät pavut ({{k-fr|[[Haricot vert]]}}) voidaan jakaa kahteen tyyppiin: säikeellisiin, joiden palko voi olla poikkileikkaukseltaan pyöreä tai sen alapinta voi olla tasainen, ja säikeettömiin. Säikeellisiä vihreitä papuja muistuttaa myös [[ruusupapu]], jonka palko voi olla jopa 30 cm:n pituinen, mutta se kuuluu eri kasvilajiin, ''[[Phaseolus coccineus]]''.<ref name=Rousi />
Rivi 77 ⟶ 75:
Toisin kuin kuivissa pavuissa, vihreissä pavuissa on yleensä vain 2–3 % proteiinia ja 3–6 % hiilihydraattia, joskin nämä pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti kehitysasteen ja kasvupaikan mukaan. Sitä vastoin niissä on enemmän [[A-vitamiini|A-]] [[C-vitamiini]]a. Niitä syödään keitettyinä tai paistettuina.
<gallery>
</gallery>
===Nuña eli popping-papu===
'''Nuña''' ({{k-en|Popping bean}}), ''Phaseolus vulgaris'' subsp. ''nunas'') on [[Peru]]n ja [[Kolumbia]]n korkeilla ylängöillä viljelty<ref name=Rousi /> tarhapavun tyyppi, jolla on pyöreät, moniväriset, kyyhkysen munaa muistuttavat siemenet. Kun niitä keitetään korkeassa lämpötilassa, siemenet räjähtävät samaan tapaan kuin [[paukkumaissi]] ja laajenevat pehmeiksi ja syömäkelpoisiksi.<ref name=Rousi /> On arveltu, että se on tullut paikallisesti suosituksi juuri sen vuoksi, koska se on tällä tavoin nopeasti kypsennettävissä. Muutoinhan papuja on keitettävä jokseenkin kauan, ja korkealla vuoristossa, jossa vesi alemman [[ilmanpaine]]en vuoksi kiehuu tavallista alemmassa lämpötilassa, niitä olisi keitettävä vielä kauemmin kuin alavilla mailla.<ref name=Rousi />
== Myrkyllisyys ==▼
Monet tarhapapulajikkeet sisältävät myrkyllistä, [[lektiini|lektiineihin]] kuuluvaa fytohemagglutiniinia. Erityisen paljon sitä on punaisissa kidney-pavuissa. Valkoisissa kidney-pavuissa sitä on vain kolmasosa punaisissa olevasta määrästä, ja esimerkiksi [[härkäpapu|härkäpavussa]] vain 5–10 % vastaavasta määrästä.<ref name=FDA />▼
Fytohemagglutiniini hajoaa keitettäessä. Veden [[kiehumispiste]]essä (100 °C) se hajoaa suurelta osin vaarattomaksi noin kymmenessä minuutissa, mutta [[Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto]]▼
FDA suosittelee niitä keitettäväksi vähintään 30 minuttia, jotta myrkky hajoaisi täysin.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.fda.gov/downloads/Food/FoodborneIllnessContaminants/UCM297627.pdf | Nimeke = Bad Bug Book (2012): Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins Handbook: Phytohaemagglutinin | Julkaisija = Food and Drug Administration | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 29.12.2015}}</ref> Kuivia papuja FDA suosittelee sitä paitsi liotettavaksi ennen keittämistä ainakin viisi tuntia vedessä, joka sitten kaadetaan pois.<ref name="FDA">{{verkkoviite | Osoite = ▼
http://www.fda.gov/downloads/Food/FoodborneIllnessContaminants/UCM297627.pdf | Nimeke = Bad Bug Book: Handbook of Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins: Phytohaemagglutinin | Julkaisija = United States Food and Drug Administation | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 29.12.2015}}</ref> Eräiden myrkytystapausten on epäilty aiheutuneen [[haudutuspata|haudutuspadassa]] keitetyistä kidney-pavuista.<ref name="FDA" />▼
Fytohemagglutiniinimyrkytyksen oireita ovat pahoinvointi, oksennus ja ripuli. Jos tarhapapuja ei ole asianmukaisesti valmistettu, nämä oireet ilmenevät tavallisesti yhdestä kolmeen tunnin kuluttua niiden syömisestä ja jatkuvat muutaman tunnin ajan.<ref name="FDA" /> Jo neljä tai viisi raakana syötyä papua voi aiheuttaa oireita.<ref name="FDA" /> Säilykkeinä myydyistä punaisista kidney-pavuista myrkky kuitenkin on jo valmiiksi poistettu, joten ne ovat turvallisia.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.motherearthnews.com/real-food/be-careful-with-red-kidney-beans-in-the-slow-cooker.aspx | Nimeke = Be Careful With Red Kidney Beans in The Slow Cooker | Julkaisija = Mother Earth News | Viitattu = 29.12.2015}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.foodsmart.govt.nz/elibrary/cooking_safely_with.htm | Nimeke = Cooking safely with slow cookers and crock pots | Julkaisija = Foodsmart.govt.nz | Viitattu = 29.12.2015}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://extension.psu.edu/food/preservation/faq/raw-kidney-beans | Nimeke = Raw Kidney Beans | Julkaisija = Home Food Preservation (Penn State Extension) | Viitattu = 29.12.2015}}</ref>▼
Pavuissa on runsaasti [[puriini]]a, joka ihmisen aineenvaihdunnassa muuttuu [[virtsahappo|virtsahapoksi]]. Virtsahappo ei sellaisenaa ole myrkyllistä, mutta se voi myötävaikuttaa [[kihti|kihdin]] kehittymiseen tai pahenemiseen. Sen vuoksi kihtipotilaita on ennen kehotettu välttämään papujen syömistä.<ref name="WHFoods">{{verkkoviite | Osoite = http://www.whfoods.com/genpage.php?pfriendly=1&tname=foodspice&dbid=87 | Nimeke = The world's healthiest foods; Kidney Beans | Viitattu = 29.12.2015}}</ref> Uudempi tutkimus on kuitenkin kyseenalaistanut tämän käsityksen eikä pidä puriinipitoisia ruokia kohtuullisesti käytettyinä kihdin riskitekijänä.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = HK Choi, K. Atkinson, W. Willett, G. Curhan | Purine-rich foods, dairy and protein intake, and the risk of gout in men | Julkaisu=N. Engl. J. Med. |Vuosikerta=350 |Numero=11 |Sivut=1093–103 |Ajankohta = Maaliskuu 2004 |Pmid=15014182 |Doi=10.1056/NEJMoa035700}}</ref>▼
▲=== Tyyppejä ===
Tähän lajiin kuuluu monia erityyppisiä viljelymuotoja, eikä alla oleva luettelo ole missään mielessä täydellinen.
Mukana on sekä pensas- että salkopapuja. Palkojen ja siementen muoto ja väri vaihtelee suuresti.
Rivi 126 ⟶ 117:
| Hyvin suosittuja [[Iso-Britannia]]ssa ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]]. Tunnetaan myös nimellä "navy bean" eli laivastopapu, koska Yhdysvaltain laivasto käytti niitä paljon ruoanlaitossa. Italiassa suosittuja ovat valkoisia kidneypapuja muistuttavat ''cannelini''-pavut. Valkoisia papuja käytetään ranskalaiseen [[cassoulet]]-pataan.<ref name="Rahola"/>
|}
▲== Myrkyllisyys ==
▲Monet tarhapapulajikkeet sisältävät myrkyllistä, [[lektiini|lektiineihin]] kuuluvaa fytohemagglutiniinia. Erityisen paljon sitä on punaisissa kidney-pavuissa. Valkoisissa kidney-pavuissa sitä on vain kolmasosa punaisissa olevasta määrästä, ja esimerkiksi [[härkäpapu|härkäpavussa]] vain 5–10 % vastaavasta määrästä.<ref name=FDA />
▲Fytohemagglutiniini hajoaa keitettäessä. Veden [[kiehumispiste]]essä (100 °C) se hajoaa suurelta osin vaarattomaksi noin kymmenessä minuutissa, mutta [[Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto]]
▲FDA suosittelee niitä keitettäväksi vähintään 30 minuttia, jotta myrkky hajoaisi täysin.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.fda.gov/downloads/Food/FoodborneIllnessContaminants/UCM297627.pdf | Nimeke = Bad Bug Book (2012): Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins Handbook: Phytohaemagglutinin | Julkaisija = Food and Drug Administration | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 29.12.2015}}</ref> Kuivia papuja FDA suosittelee sitä paitsi liotettavaksi ennen keittämistä ainakin viisi tuntia vedessä, joka sitten kaadetaan pois.<ref name="FDA">{{verkkoviite | Osoite =
▲http://www.fda.gov/downloads/Food/FoodborneIllnessContaminants/UCM297627.pdf | Nimeke = Bad Bug Book: Handbook of Foodborne Pathogenic Microorganisms and Natural Toxins: Phytohaemagglutinin | Julkaisija = United States Food and Drug Administation | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 29.12.2015}}</ref> Eräiden myrkytystapausten on epäilty aiheutuneen [[haudutuspata|haudutuspadassa]] keitetyistä kidney-pavuista.<ref name="FDA" />
▲Fytohemagglutiniinimyrkytyksen oireita ovat pahoinvointi, oksennus ja ripuli. Jos tarhapapuja ei ole asianmukaisesti valmistettu, nämä oireet ilmenevät tavallisesti yhdestä kolmeen tunnin kuluttua niiden syömisestä ja jatkuvat muutaman tunnin ajan.<ref name="FDA" /> Jo neljä tai viisi raakana syötyä papua voi aiheuttaa oireita.<ref name="FDA" /> Säilykkeinä myydyistä punaisista kidney-pavuista myrkky kuitenkin on jo valmiiksi poistettu, joten ne ovat turvallisia.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.motherearthnews.com/real-food/be-careful-with-red-kidney-beans-in-the-slow-cooker.aspx | Nimeke = Be Careful With Red Kidney Beans in The Slow Cooker | Julkaisija = Mother Earth News | Viitattu = 29.12.2015}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.foodsmart.govt.nz/elibrary/cooking_safely_with.htm | Nimeke = Cooking safely with slow cookers and crock pots | Julkaisija = Foodsmart.govt.nz | Viitattu = 29.12.2015}}</ref><ref>{{verkkoviite | Osoite = http://extension.psu.edu/food/preservation/faq/raw-kidney-beans | Nimeke = Raw Kidney Beans | Julkaisija = Home Food Preservation (Penn State Extension) | Viitattu = 29.12.2015}}</ref>
▲Pavuissa on runsaasti [[puriini]]a, joka ihmisen aineenvaihdunnassa muuttuu [[virtsahappo|virtsahapoksi]]. Virtsahappo ei sellaisenaa ole myrkyllistä, mutta se voi myötävaikuttaa [[kihti|kihdin]] kehittymiseen tai pahenemiseen. Sen vuoksi kihtipotilaita on ennen kehotettu välttämään papujen syömistä.<ref name="WHFoods">{{verkkoviite | Osoite = http://www.whfoods.com/genpage.php?pfriendly=1&tname=foodspice&dbid=87 | Nimeke = The world's healthiest foods; Kidney Beans | Viitattu = 29.12.2015}}</ref> Uudempi tutkimus on kuitenkin kyseenalaistanut tämän käsityksen eikä pidä puriinipitoisia ruokia kohtuullisesti käytettyinä kihdin riskitekijänä.<ref>{{lehtiviite | Tekijä = HK Choi, K. Atkinson, W. Willett, G. Curhan | Purine-rich foods, dairy and protein intake, and the risk of gout in men | Julkaisu=N. Engl. J. Med. |Vuosikerta=350 |Numero=11 |Sivut=1093–103 |Ajankohta = Maaliskuu 2004 |Pmid=15014182 |Doi=10.1056/NEJMoa035700}}</ref>
== Tuotanto ==
| |||