Ero sivun ”Tahiridit” versioiden välillä

'''Tahiridit''' (821–873 jaa.) oli taustaltaan persialainen dynastiamahtisuku, joka toimi [[Khorāsān-e Junoubi|Khorasanissa]] Koillis-Persiassa muodollisesti Bagdadin abbasidikalifien alaisina kuvernööreinä, mutta käytännössä hyvin itsenäisesti. Sen perustaja oli [[Ṭahir ibn al-Ḥusayn]], lempinimeltä "silmäpuoli", abbasidikalifi [[Al-Mamun|al-Mamunin]] (813–833) kenraali, joka oli tehnyt palveluksia kalifille tämän sotiessa veljeään al-Aminia vastaan.<ref name=":0">Daniel, 2015</ref>

Tahiridit hallitsivat ensin [[Merv|Mervistä]] käsin, mutta siirsivät hallintonsa myöhemmin [[Nišapur|Nišapuriin]]. Molemmat kaupungit olivat [[Silkkitie|silkkitien]] varrella, mutta Nišapur oli lännempänä. Al-Husaynin seuraajat laajensivat hallitsemaansa aluetta Intian rajoille asti.<ref>Encyclopaedia Britannica</ref><ref>Kennedy, 2016, s. 139, 144</ref> Tahiridien laaja suku käytti suunnattomia rikkauksiaan myös kulttuuriin, ja sen toinen haara toimi kalifin hovin korkeissa hallintoviroissa Bagdadissa. He perustivat luultavasti kirjaston Merviin ja suosivat hovissaan oppineita, ''adab'' -runouttakirjallisuutta ja musiikkia. Termillä ''adab'' tarkoitetaan kirjallisuudenlajia, jossa yhdistyy erilaista sivistyneen miehen kasvatukseen liittyvää ainesta, runonsäkeitä, anekdootteja, mallikirjeitä, puheita, puhtaasti filologista ainesta, sananlaskuja jne. Usein ''adabin'' tehtäväksi on määritelty huvittaminen ja opettaminen. Persialainen runous oli alkamassa tahiridien kaudella, mutta ei nähtävästi vielä päässyt pitkälle.<ref name=":0" />