Ero sivun ”Partisaani” versioiden välillä

153 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][arvioimaton versio]
(rv, lähteetön (eikös Italiassa kristillisdemokraatitkin olleet partisaaneja?))
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
[[Tiedosto:Soviet guerilla.jpg|thumb|300px|Neuvostopartisaaneja Valko-Venäjän metsissä vuonna 1943.]]
[[Tiedosto:Interrogation_sovjet_partisan_1942.jpg|thumb|300px|Saksalaiset laskuvarjosotilaat kuulustelevat neuvostopartisaania Ukrainassa 1943]]
'''Partisaani''' ( ital. *partigiano = ( kommunisti- ) puolueen jäsen ) on yleisnimitys [[sissisota|sissitaistelijalle]], joka kuuluu järjestäytymättömään taisteluryhmittymään ( kts. "laiton taistelija" ).
 
Koska partisaanit pääsääntöisesti eivät kanna minkään taisteluorganisaation univormua tai tunnuksia, [[Geneven sopimukset|Geneven sopimuksia]] on vaikea soveltaa partisaaneihin. Varsinkin [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] kiinnisaadut partisaanit oli tapana [[kuolemanrangaistus|teloittaa]] suoralta kädeltä ilman oikeudenkäyntiä.<ref name=liju>Lindstedt, Jukka: Kuolemaan tuomitut: kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana; oikeustieteen väitöskirja 1999. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. A-sarja, ISSN 0356-7206 ; n:o 221</ref> Toisen maailmansodan jälkeen vuoden 1949 Geneven sopimuksen solmimisen yhteydessä päätettiin partisaanit rinnastaa [[miliisi|miliiseihin]] ja vapaaehtoisiin sotilaisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.icrc.org/IHL.nsf/COM/375-590007?OpenDocument | Nimeke = Convention (III) relative to the Treatment of Prisoners of War. Geneva, 12 August 1949. Commentary | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = [[Punaisen Ristin kansainvälinen komitea]] | Viitattu = 13.3.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Tällä perusteella partisaaneja voidaan ottaa [[sotavanki|sotavangeiksi]], ja heillä on oikeus kyseisen statuksen mukaiseen suojeluun, mikäli heillä on johtajana alaisistaan vastuussa oleva henkilö, heillä on määrätty ja välimatkan päästä erotettava tunnusmerkki, he kantavat aseitaan avoimesti ja mukautuvat sotatoimissaan [[Kansainvälinen humanitaarinen oikeus|sodan lakeihin]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1955/19550008/19550008_4 | Nimeke = Genèven sopimus sotavankien kohtelusta 12 päivältä elokuuta 1949. | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = FINLEX | Ajankohta = 12. elokuuta 1949 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 13.3.2010 | Kieli = }}</ref> Mikäli nämä ehdot eivät täyty, ovat partisaanit [[laiton taistelija|laittomia taistelijoita]] vailla Geneven sopimusten tuomia oikeuksia.
 
==Suomi ja partisaanit==
Partisaaneja voidaan myös lähettää vihollisvaltion rajan taakse. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana neuvostopartisaanit tekivät lukuisia [[Neuvostoliiton partisaani-iskut Suomeen|hyökkäyksiä Suomen alueelle]] surmaten lukuisia [[siviili|siviilejä]] äärimmäisen julmasti ja suorittaen myös muita ( sota- ) rikoksia. Yksi tällainen oli muun muassa [[Laanila (Inari)#Neuvostopartisaanien hyökkäys Laaniojalla|Laaniojan partisaanihyökkäys]] [[Inari]]ssa 4. heinäkuuta 1943. Kaikkiaan näissä hyökkäyksissä sai surmansa 181 siviiliä, joista suurinkaikki osa oliolivat rajaseudun kylissä tai erämaataloissa asuvia naisia ja lapsia.
 
Partisaanien kiinni saaminen oli työlästä ja vaarallista, koska sangen monilla oli taipumus räjäyttää itsensä ja vangitsijansa [[käsikranaatti|käsikranaatin]] tai [[kasapanos|kasapanoksen]] avulla vangitsemisen tapahtuessa.<ref name="lop">Tuntematon sota : uusia ja yllättäviä tapahtumia talvi- ja jatkosodan vuosilta {{lähde tarkemmin}}</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä