Ero sivun ”Töölönlahti” versioiden välillä

Töölönlahden länsirannalla sijaitsevat [[Suomen Kansallisooppera ja -baletti]] ja [[Finlandia-talo]] sekä niiden välissä [[Hesperian puisto]]. Itärannalla on [[Linnunlaulu (Helsinki)|Linnunlaulu]]n huvila-alue. Pohjoisrantaa pitkin kulkee [[Helsinginkatu]], jonka toisella puolella on [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarhan]] puistoalue ja siellä lähellä Töölönlahtea [[Talvipuutarha (Helsinki)|Talvipuutarha]]. Töölönlahtea ympäröi joka puolelta yhteensä 2,2 kilometrin pituinen jalankulku- ja pyörätie,<ref name="RakVir">{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Puistot/Puistot+alueittain/T__l_nlahti%2C+Hakasalmen+puisto%2C+Hesperian+puisto | Nimeke = Töölönlahti, Hakasalmen puisto ja Hesperian puisto | Julkaisija = Helsingin kaupungin rakennusvirasto | Viitattu = 22.7.2011}}</ref> joskin osa Linnunlaulun huviloista on tien ja rannan välissä. Vuonna 2012 valmistui uusi jalankulku- ja pyöräliikenteen väylä [[Baana]], joka on rakennettu entiseen satamaradan kuiluun ja jonka tarkoituksena on parantaa Töölönlahden saavutettavuutta<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/hki/taske/fi/Aluerakentaminen/T__l_nlahti | Nimeke = Töölönlahden aluerakentamisprojekti | Julkaisija = Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus | Viitattu = 22.7.2011}}</ref>. Etenkin kesäisin Töölönlahden ympäri juokseminen on suosittu lenkkeilykierros. Kesäisin keskellä Töölönlahtea toimi suihkulähde vuoteen 2011 saakka, jolloin se säästösyistä suljettiin<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Suihkulähteet suljettiin pysyvästi|osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/240382-suihkulahteet-suljettiin-pysyvasti|julkaisu = Helsingin Uutiset|viitattu = 2015-11-07}}</ref>.

Töölönlahti on alun perin ollut osa salmea, joka on kiertänyt nykyisen [[Kruununhaka|Kruununhaan]] alueen ja erottanut sen mantereesta irralliseksi saareksi. Kun Helsingin kaupunki perustettiin nykyiselle paikalleen 1640-luvulla, salmi oli kuitenkin jo soistunut umpeen kapeimmasta kohdastaan, nykyisen [[Esplanadin puisto]]n kohdalta, ja sen itäpuolinen alue oli saanut nimen [[Vironniemi]]. Töölönlahden eteläpäästä jatkui Esplanadin tienoille vielä 1800-luvun alussa pitkä ja kapea [[Kluuvinlahti]].<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlandiapuisto.fi/pages/fi/tietoa-puistosta/historia-ja-arkkitehtuuri.php | Nimeke = Finlandiapuisto, Historia ja arkkitehtuuri | Julkaisija = Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto | Viitattu = 22.7.2011}}</ref> Töölönlahden pohjoispuolella [[Keski-Pasila]]n ratapihan paikalla oli [[Töölönjärvi]], joka sai vetensä Ilmalan soilta ja joka laski Töölönjokea pitkin Töölönlahteen.<ref name="Kotus">{{verkkoviite | Osoite = http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/toolon_nimi.shtml | Nimeke = Helsingin Töölön kylän nimi | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 22.7.2011}}</ref>

1800-luvun aikana Helsingin kaupungin kasvaminen muokkasi Töölönlahden alueen nykyiseen muotoonsa. Matala ja mutainen Kluuvinlahti täytettiin ja otettiin rakennuskäyttöön. 1860-luvulla rakennettu rautatiepenger erotti Töölönlahden ja Eläintarhanlahden toisistaan, ja lahden eteläpäätä täytettiin pääratapihan leviämisen tieltä. Pasilan Töölönjärvi kuivattiin 1870-luvulla, jolloin myös Töölönjoen virtaus ehtyi.<ref name="Kotus" /> [[Alppipuisto]]ssa vanha jokijuoma on paikoitellen padottu lammiksi.

Töölönlahden eteläpuolelle Töölönlahdenpuistoon on vuonna 2016 valmistunut puiston peruskorjauksen yhteydessä monimuotoinen kaupunkiniitty vanhan ratapihan paikalle. Niityllä kasvaa runsaasti erilaisia kasvilajeja. Töölönlahden harvinaisin kasvilaji löytyi Töölönlahden etelärannalta jo vuonna 1981 mutta määritettiin lajilleen [[Unkarinsara|unkarinsaraksi (Carex melanostachya)]] vasta 1986 . Kyseessä on pohjoismaiden ainoa esiintymä. Kukaan ei tiedä, miten kasvi on Töölönlahdelle tullut ja kuinka kauan se on siellä ollut. Paikka on "pohjoismainen pyhiinvaelluskohde", johon kasveista kiinnostuneet ihmiset tulevat lajia katsomaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kartta.hel.fi/ltj/feature-report/182608/|nimeke=Kohderaportti - Yleisö|julkaisu=kartta.hel.fi|viitattu=2021-03-14}}</ref>[[Tiedosto:Kyhmyjoutsen 24.5.2020 Töölönlahti xz48.jpg|pienoiskuva|Kyhmyjoutsenpoikue Töölönlahdella 24.5.2020]]

[[Tiedosto:Unkarinsara.jpg|pienoiskuva|Unkarinsara Töölönlahdenpuistossa heinäkuussa 2020]]Geon luontopäivänä toukokuussa 2010 havaittiin Töölönlahdella yli 750