Ero sivun ”Aghlabidit” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 11:
Emiirit kehittivät valtakuntansa vesihuoltoa <ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Aghlabid-dynasty|nimeke=Aghlabid dynasty|julkaisu=Encyclopaedia Britannica|viitattu=17.2.2021}}</ref> ja pystyttivät julkisia rakennuksia. Rannikoita suojelemaan rakennettiin vartiotornien ketju. Kairouanista tuli tärkeä uskonnollisen elämän ja šariatietämyksen keskus. Sahnun ibn Sa'id laati siellä 800-luvulla malikiittisen koulukunnan käsikirjan ''al-Mudawwana'' imaami Malikin opetusten pohjalta.<ref name=":2">Anderson ym., 2018, s. 4</ref> Aghlabidien taloudellinen toiminta oli vilkasta ja kauppaa käytiin sekä Eurooppaan, Saharan eteläpuolelle että Lähi-itään. Muuan tuote olivat orjat. Valkoisia orjia tuotiin al-Andalusista ja Galliasta ja mustia orjia Afrikasta. Kaupattuihin ylellisyystuotteisiin kuuluivat kulta, norsunluu ja käsityöt ja perustarvikkeisiin muun muassa vilja, oliiviöljy, suola ja kankaat.<ref name=":2" />
Aghlabidien valta ei ollut sisämaassa ehdotonta, vaan nojautui sinne tehtyihin ryöstöretkiin. <ref name=":1" /> Heidän laivastonsa oli keskisellä Välimerellä ylivoimaista.<ref name=":0" /> Vuonna 846 aghlabidit tekivät [[Rooman ryöstö (846)|iskun Roomaan]], missä [[Aurelianuksen muuri|Aurelianuksen muurin]] ulkopuolella oleva kaupunki joutui ryöstön kohteeksi.<ref name=":1" /> Ziyādat Allāh I:n (817–838) aikana aghlabidit aloittivat Sisilian valtaamiseen saatuaan avunpyynnön Sisilian bysanttilaiselta kuvernööriltä. Valtaus kesti kaikkiaan 75 vuotta. Sen jälkeen saari pysyi arabien käsissä kaksisataa vuotta. Valtaajat olivat Pohjois-Afrikan berbereitä ja mustia afrikkalaisia.
Aghlabidien dynastia pysyi pystyssä vuoteen 909 asti, jolloin sisämaan vuoristoalueilla kasvanut uskonnollinen šiialainen liike, [[fatimidit]], kukisti sen. Abbasidit eivät kyenneet auttamaan
== Hallitsijat ==
|