Ero sivun ”Saarnastuoli” versioiden välillä

300 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
kh, linkit
(→‎Saarnastuolin historiaa: Viiteitä korjattu)
(kh, linkit)
[[Tiedosto:Pulpit, Turunlinna.jpg|thumb|upright|Saarnastuoli [[Turun linnan kirkko|Turun linnan kirkossa]].]]
[[Tiedosto:Asehuone ulkoa 0077.JPG|thumb|[[Lohjan Pyhän Laurin kirkko|Lohjan Pyhän Laurin kirkon]] asehuone, jossa sisäänkäynnin yläpuolella näkyy ulkosaarnastuolin aukko.]]
'''Saarnastuoli''' tai '''saarnatuoli''' on [[kirkkoKirkko (rakennus)|kirkkojen]]jen etuosassa olevasijaitseva erillinen puhujakoroke, josta pidetään [[saarna|saarnoja]]. Saarnastuolin alkukohtana on ollut [[piispanistuin]] eli ''kathedra'', joka sijaitsi kirkon alttarin takana ja jolla istuen piispa piti saarnansa. Saarnastuoli on toisaalta kehittynyt lukupulpetista, [[Ambo|ambosta]], josta luettiin Raamatun tekstit ja rukoukset. <ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Veijo Koivula|Nimeke=Alfa ja Omega Kristilliset symbolit, merkit ja tunnukset|Vuosi=2011|Sivu=63|Julkaisija=Väylä|Isbn=978.952-5823-36-3}}</ref> Niitä alettiin rakentaa, kun [[Seurakunta|seurakunnat]] kasvoivat, ja saarnatehtävät siirtyivät enimmäkseen papeille.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Saarnastuoli|nimeke=Saarnastuoli|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.9.2020}}</ref>
 
Saarnastuoli on kirkon etuosassa, usein [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuorin]] ja kirkkosalin rajalla tai jopa kirkkosalin puolella, usein kirkon pohjoissivulla, ns. evankeliumipuolella (kirkkosalista katsoen vasemmalla puolella).<ref name=":0" /> Saarnastuolista pidetään [[Jumalanpalvelus|jumalanpalveluksen]] saarna. Aikaisemmin saarnan jälkeen sieltä voitiin lukea kirkolliset tiedotukset, muun muassa [[Avioliittoon kuulutus|avioliittoon kuulutukset,]] kuolleiden ja kastettujen nimet, jotka nykyään liitetään usein saarnan jälkeen seuraavaan [[Esirukous|esirukoukseen]]. Myös viralliset ilmoitukset kirkollisten elinten kokouksista ja muuta tarvittavaa voitiin lukea saarnastuolista, mutta tällaisten ilmoitusten lukeminen jumalanpalveluksissa on loppunut lähes kokonaan. Vielä 1800-luvulla saarnastuolista luettiin kunnallisia ja valtiollisia kuulutuksia ja julistuksia.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Heikki Kotila|Nimeke=Liturgian lähteillä Johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan|Vuosi=1994|Sivu=130–141|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-19103-5}}</ref>
[[Tiedosto:Church of the Three Crosses 03.JPG|pienoiskuva|Imatran [[Kolmen Ristin kirkko|Kolmen ristin kirkon]] saarnastuoli, jossa vihreä saarnastuoliliina. Oikealla kuvassa näkyy hiemen alttarikaidetta.|alt=]]
 
== Saarnastuolin historiaa ==
Saarnastuolit tulivat kirkkoihin 1200-luvulla. Niitä rakennettiin lähinnä kiertelevien [[Kerjäläisveljestö|kerjäläismunkkien]] harjoittamaa saarnatoimintaa varten. Saarnatuoli sijoitettiin kuuluvuuden takia korkealle. Ulkonäkönsä, joka oli hallitseva saarnatuoleissa aina 1900-luvun alkuun saakka, saisaarnastuolit saivat 1600-luvulla{{Selvennä|lausetta.}}, jolloin ne saatettiin koristaa hyvinkin rikkaasti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Carl-Henrik Martling|Nimeke=Tjänst i heligt rum
Handbok för kyrkvärdar|Vuosi=1990|Sivu=43|Julkaisija=Verbum|Isbn=91-526-1646-0|Kieli={{sv}}}}</ref> Vanhemmissa saarnastuoleissa on usein rintasuojus ja kaikukatos.<ref>Kielitoimiston sanakirja 2.0. ''saarnastuoli''.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Sadeniemi, Matti (päätoim.)|Nimeke=Nykysuomen sanakirja|Vuosi=1996|Selite=14. painos; hakusana ”Saarnastuoli”|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=WSOY|Isbn=951-0-18261-3|Viitattu=25.7.2017}}</ref> Myöhemmin saarnastuolille on hankittu symbolisia selityksiä, kuten että korkealle sijoitettu saarnatuolisaarnastuoli kuvaa [[evankeliumi]]n ja Jumalan sanan saarnan korkeaa asemaa. Saarnastuolin, [[Kalkki (astia)|ehtoolliskalkin]] ja [[kastemalja]]n samankaltaisen muodon on nähty muistuttavan kolmen [[Armonväline|armovälineen]] yhteenkuuluvuudesta. Saarnastuolin massiivinen koko ja sijainti korkealla, kirkon [[lehteri]]en tasolla, alettiin ymmärtää ja selittää symbolisesti; oli kyse saarnan keskeisyyden painottamisesta, vaikka saarnastuoli oli vain tekninen apupäline äänen kuuluvuuden takaamiseksi suurissa kirkoissa.<ref name=":0" />
 
Rikkaasti koritellutkoristellut, joskus mahtipontiset saarnastuolit ja niiden myöhäsyntyiset symboliset selitykset ovat jumalanpalvelusteologian kehittyessä jääneet sivuun. Useissa läntisissä kirkoissa onkin 1900-luvun viimeisten vuosikymmenien aikana tullut yleiseksi, että jumalanpalveluksen saarna pidetään kirkon kuorissa olevan [[Ambo|ambon]], lukupulpetin ääreltä. Samoin uusien kirkkojen saarnastuolit ovat vaatimattomampia ja usein vain parin porrasaskelman korkeudella kuorin lattiasta.<ref name=":1" /> Suomessa on tavallista, että saarnastuolin kirjatelineestä riippuu "saarnastuoliliina", kristillisin symbolein koristeltu liina, "saarnastuoliliina".
[[Tiedosto:Finska Missionssällskapet 03.JPG|pienoiskuva|[[Lähetyskirkko|Helsingin Lähetyskirkon]] alttari-saarnastuoli vuodelta 1900-{{selvennä}}|alt=]]
Vanhimmat saarnastuolit Ruotsin valtakunnassa, ja siten myös Suomessa, ovat 1500-luvulta. Suomen vanhin säilynyt saarnastuoli on Hattulan keskiaikaisessa [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Pyhän Ristin kirkossa]].<ref name=":2" /> 1700-luvulla oli kehittynyt tapa rakentaa saarnastuolit aivan alttarin yläpuolelle [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuoriin]] korostamaan saarnastuolin ja alttarin, saarnan ja ehtoollisen samanarvoisuutta (kanzelaltar). Tällainen käytäntö hävisi kuitenkin pian käytöstä ja vuonna 1836 Ruotsissa kiellettiin saarnastuolien rakentaminen alttarin yläpuolelle.<ref name="martling">{{Kirjaviite | Tekijä = Martling, Carl Henrik | Nimeke = Puhuva hiljaisuus| Vuosi = 1993| Sivu = 77–78| Julkaisupaikka = Pieksämäki| Julkaisija = Raamattutalo| Suomentaja = Risto Pottonen| Isbn = 951-618-046-9| Viitattu = 24.10.2017}}</ref> Suomessa tällaisia alttari-saarnastuoleja on muutama.
 
== Ulkosaarnastuoli ==
Monissa [[Suomen keskiaikaiset kivikirkot|Suomen keskiaikaisissa kivikirkoissa]] on [[Asehuone|asehuoneessa]] ulkosaarnastuoli. Niitä oli etenkin [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]] ja [[Häme|Hämeen]] kirkoissa. Käynti ulkosaarnastuoliin on esimerkiksi [[Lohjan Pyhän Laurin kirkko|Lohjan Pyhän Laurin kirkossa]] asehuoneen lounaisnurkasta muurin sisällä olevia portaita. Ulkosaarnastuoli oli käytössä suurina juhlapyhinä, kun kirkko täyttyi. Sieltä myös luettiin maallisen hallinnon alaan kuuluvia tiedotuksia ja kuulutuksia.<ref>[http://www.lohjanseurakunta.fi/?sid=181 Lohjan seurakunta, kirkkorakennus ja kellotapuli]</ref>
 
== Saarnastuolin symboliikka ==
Saarnastuoli itsessään ei symboloi mitään, mutta siihen on liitetty useita symboleja. Mikäli saarnastuoli on viisikulmainen, on se usein tehty kuvaamaan [[Jeesus|Jeesuksen]] viittä salaisuutta: syntymä, kärsimys, [[Jeesuksen ylösnousemus|ylösnousemus]], [[Jeesuksen taivaaseenastuminen|taivaaseen astuminen]] ja [[Jeesuksen toinen tuleminen|paluu]], joita saarnastuolista pitäisi selittää. Monesti saarnastuolin kirjatelineestä laskeutuu liina, mutta se on vain koriste.<ref name="martling"/>
 
Joissakin kirkoissa pilarissa, jossa saarnastuoli on kiinni, on kuva lain tauluista muistutuksena, että evankeliumin julistuksen pohjana on lain julistus. Kyyhkynen mahdollisessa kaikukatoksessa on [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] vertauskuva ja muistutuksena puhujan johdatuksesta. Ehtoollisen kuvaus saarnastuolissa muistuttaa sanan ja [[Sakramentti|sakramenttien]] yhteenkuuluvuudesta. Usein saarnastuoleissa on myös kuvattuna [[evankelista]]t. Joissakin saarnastuoleissa on vanha [[tiimalasi]], ei vain ajan mittaamista varten, vaan kehottamassa ottamaan ajan rajallisuudesta vaarin.<ref name="martling"/>
 
== Lähteet ==
6 381

muokkausta