Ero sivun ”Rauta(II)karbonaatti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
valmistusmenetelmiä
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 20:
:FeCl<sub>2</sub> + Na<sub>2</sub>CO<sub>3</sub> → FeCO<sub>3</sub> + 2NaCl
 
Toinen tälläinentällainen reaktio on [[rauta(II)sulfaatti|rauta(II)sulfaatin]] ja natriumkarbonaatin välillä tapahtuva. Nämä valmistustavat ovat suhteellisen helppoja ja halpoja sekä toimivat huoneenlämpötilassa, mutta haittapuolena on tuotteen epäpuhtaus; siihen muodostuu ilman hapen vaikutuksesta [[ruoste]]eksi hapettuvia sivutuotteita.<ref name="Lyon">{{Verkkoviite | Osoite = https://patents.google.com/patent/US4657752A/en | Nimike = USA patentti US4657752A: Process for preparing ferrous carbonate | Tekijä = William G. Lyon | Viitattu = 18.12.2020 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Laboratorio-oloissa puhdasta rautakarbonaattia voidaan valmistaa hajottamalla [[rauta(II)oksalaatti]] dihydraattia (FeC<sub>2</sub>O<sub>4</sub>·2H<sub>2</sub>O) korkeassa lämpötilassa (380&nbsp;°C) ja paineessa (2000&nbsp;baaria) tai [[ammoniumkarbonaatti|ammoniumkarbonaatin]] ((NH4)<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>) reaktiolla kidevedettömän rauta(II)kloridin kanssa. Vielä yksi valmistustapa toimii sekoittamalla [[natriumvetykarbonaatti|natriumvetykarbonaattia]] (NaHCO<sub>3</sub>) rauta(II)sulfaattiliuokseen suuressa paineessa (noin 202 baaria) hiilidioksidi-ilmakehässä ja 160&nbsp;°C lämpötilassa. Nämä menetelmät soveltuvat huonosti teolliseen mittakaavaan.<ref name="Lyon"/>