Ero sivun ”Hämeen rintama” versioiden välillä

5 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
(Kh)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Sodan alkuvaiheessa [[Etelä-Pohjanmaa]]lta lähteneet [[suojeluskunta]]joukot etenivät rautateitse Haapamäelle ja sieltä edelleen helmikuun ensimmäisenä päivänä [[Lylyn rautatieasema|Lylyn asemalle]], joka sijaitsi [[Juupajoki|Juupajoella]] noin 15 kilometriä Vilppulan eteläpuolella. Punaiset olivat kuitenkin räjäyttäneet radan Lylyn kohdalla ja valkoiset joutuivat vetäytymään takaisin kohti Vilppulaa, jonne he perustivat puolustusasemat. Samana päivänä oli Tampereelta lähtenyt pohjoista kohti punaisten 500 miehen yksikkö, jonka tarkoituksena oli edetä rautatietä pitkin aina [[Seinäjoki|Seinäjoelle]] asti. Mukana oli myös venäläisiä sotilaita. Ensimmäiset taistelut käytiin vuorokautta myöhemmin, mutta ne eivät tiettävästi vaatineet tappioita kummallekaan osapuolelle. Rintamalinjan pohjoisin osa vakiintui taistelun myötä Vilppulan kohdalle, jossa se pysyi seuraavan kuuden viikon ajan.<ref name=roselius2>Roselius, s. 32–37.</ref>
 
Punaiset havaitsivat valkoisten puolustuslinjan Vilppulassa niin tiiviiksi, että päättivät sen sijaan yrittää läpimurtoa lännempää Ruoveden kohdalta. Muita taisteluja nähtiin Kuorevedellä, Längelmäellä sekä Kuhmoisissa. Helmikuun 21. päivänä punaiset aloittivat laajan yleishyökkäyksen noin 5 000 miehen voimin. Sen tarkoituksena oli Haapamäen valloittaminen, mutta hyökkäys keskeytettiin tuloksettomana viikkoa myöhemmin. Uusi yleishyökkäys aloitettiin 7. maaliskuuta käynnistyneillä sivustahyökkäyksillä, joihin osallistui yli 10 &nbsp;000 punaista. Sen aikana käytiin muun muassa verinen [[Kuhmoisten taistelu]], johon liittyy myös valkoisten tekemä [[Harmoisten sairashuoneen joukkomurha]]. Sivustaoperaatioiden epäonnistuttua, aloittivat punaisten päävoimat 13. maaliskuuta hyökkäyksen Vilppulassa ja Ruovedellä. Tämä kuitenkin tyrehtyi kaksi päivää myöhemmin valkoisten aloittaessa voimakkaan vastahyökkäyksen. Punaisten hyökkäyksen viimeinen suuri yhteenotto oli [[Väärinmajan taistelu]] 15. maaliskuuta. Tampereen seudulta ja Hämeestä kotoisin olleiden punakaartilaisten lisäksi taisteluihin osallistui myös paljon [[Helsingin punakaarti]]n miehiä.<ref name=roselius2/>
 
Hämeen rintamalla kaatui ensimmäisen kuuden viikon aikana 301 punaista ja 127 valkoista. Punaisten joukkoon on laskettu myös 41 surmansa saanutta venäläistä sotilasta. Suuri ero kuolleiden määrässä selittyy punaisten laajalla hyökkäystoiminnalla, valkoisten keskittyessä vain puolustamaan asemiaan. Eräiden taistelujen tappioluvut kuitenkin viittaavat myös siihen, että valkoiset ampuivat osan antautuneista punaisista.<ref name=roselius2/>