Ero sivun ”Ruoveden taistelut” versioiden välillä

2 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
(Kh)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
 
== Taustaa ==
Sisällissodan käynnistyttyä 27. tammikuuta 1918, solmivat Ruoveden suojeluskunta ja punakaarti solmivat 31. tammikuuta niin sanotun ”puolueettomussopimuksen”, jossa ne sitoutuivat jäämään aseellisen selkkauksen ulkopuolelle. Sopimus kuitenkin kariutui jo parin päivän kuluttua, kun [[Etelä-Pohjanmaa]]lta jääkäri [[Luettelo jääkäreistä K#Kustaa Verner Kivimäki|Kustaa Kivimäen]] johdolla saapuneet [[Ylihärmä]]n suojeluskuntalaiset ottivat haltuunsa pitäjän kirkonkylän. Toisaalta myös punaiset olivat samaan aikaan lähettäneet omia miehiään hakemaan aseita Tampereelta.<ref name=systa/>
 
Rintamalinjojen muodostuttua Ruoveden pohjoisosa kirkonkylineen sekä [[Palovesi|Paloveden]] eteläpuoliset [[Ruhala]]n ja Jäminkipohjan kylät olivat valkoisten hallussa ja pitäjän eteläiset osat, kuten [[Murole]]en ja [[Kekkonen (Ruovesi)|Kekkosen]] kylät, taas punaisten hallaussahallussa. Valkoisten puolella taisteluihin osallistui lähinnä muita kuin paikkakunnan omia suojeluskuntalaisia, kun taistelujen alkuvaiheessa Haapamäelle siirtyi noin 80 Ruoveden suojeluskuntalaista. Myös punaisten puolella osa oli Tampereelta ja Etelä-Suomesta saapuneita kaartilaisia. Ruoveden punakaartissa oli noin 500 jäsentä, joista aseellisia oli noin 350.<ref name=systa/>
 
Punaisten ylipäällikön [[Ali Aaltonen|Ali Aaltosen]] tekemät ensimmäiset taistelusuunnitelmat keskittyivät ainoastaan puolustamaan Tamperetta ja tärkeää [[Tampere–Pori-rata]]a, jolloin [[Pohjois-Häme]]en vahvat maaseudun punakaartit jätettiin aluksi lähes kokonaan oman onnensa nojaan. Tästä huolimatta ne kuitenkin toimivat jo sodan alusta asti aktiivisesti oman harkintansa mukaan.<ref name=suodenjoki>{{Kirjaviite | Tekijä = Suodenjoki, Sami & Peltola, Jarmo | Nimeke = Köyhä Suomen kansa katkoo kahleitansa. Luokka, liike ja yhteiskunta 1880-1918 : Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla I | Sivu = 262, 264, 286 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampere University Press | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-951-44689-3-3 | www = https://tampub.uta.fi/handle/10024/68038}}</ref> Punaisten kolmen yleishyökkäyksen aikana joukot yrittivät toistuvasti edetä Pihlajalahden ja Pekkalan suunnilta kohti Ruoveden kirkonkylää, mutta rintama pysyi koko ajan käytännössä paikoillaan, kunnes valkoiset aloittivat oman suurhyökkäyksensä maaliskuun puolivälissä.<ref name=systa>{{Kirjaviite | Tekijä = Systä, Petteri | Nimeke = Pelko, viha ja inhimillisyys - ruoveteläisten kohtalot osana Suomen sisällissotaa | Sivu = 29–32, 40–50, 60–63 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen yliopisto | Vuosi = 2012 | Tunniste = | www = https://tampub.uta.fi/handle/10024/84117}}</ref> Vaikka punaisten eteneminen pysäytettiinkin, yksittäisissä taisteluissa molemmat osapuolet kärsivat sekä voittoja että tappioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000003720157.html | Nimeke = Tappotantereista historiapuistoja | Tekijä = Korhonen, Jorma | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 31.5.1998 | Viitattu = 7.2.2017}}</ref>