|
=== Toisen päivän taistelut ===
10. maaliskuuta punaiset jatkoivat hyökkäystään jo kello 3 aamulla. Läpimurtoa yritettiin oikealta sivustalta Törmä-Tyrkön talon suunnalta, jonne siirrettiin parisataa miestä. Punaiset etenivät parin kilometrin levyisenä rintamana paksussa lumessa kahlaten ja saivat vastaansa valkoisten ankaran konekivääritulen. Hyökkäys aiheutti valkoisten riveissä rakoilua ja kun apuvoimia ei kuulunut, suunnitteli HjalmarssonHjalmarson jo vetäytymistä. Iltapäivällä paikalle kuitenkin saapuivat [[Kaapo Viitaharju]]n ja [[Olavi Haapaniemi|Olavi Haapaniemen]] johtamat [[Ylihärmä]]n ja [[Ähtäri]]n suojeluskuntalaiset. Punaisten hyökkäys pysäytettiin, mutta HjalmarssonHjalmarson antoi siitä huolimatta joukoilleen perääntymiskäskyn. Etulinjassa ollut Ähtärin suojeluskuntalaisten päällikkö Olavi Haapaniemi ei kuitenkaan välittänyt viestiä miehilleen, ja he onnistuivatkin pidätteemäänpidättelemään punaisia, kunnes nämä pimeän tultua vetäytyivät takaisin asemiinsa.<ref name="ylikangas"/> Pietarin suomalainen punakaarti yritti samaan aikaan koukkausta vasemmalta sivustalta Myllymäen ylitse, mutta joutuivat myös vetäytymään hämärän tultua, ajauduttuaan liian lähelle valkoisten puolustuslinjaa.<ref name="lappalainen"/>
Päivän aikana kaatui kolme ja haavoittui 10 valkoista. Paikalle hälytettiin apuvoimia valkoisten päämajasta [[Seinäjoki|Seinäjoelta]], josta määrättiin mobilisoitavaksi [[Vöyrin sotakoulu]]. Apujoukot kuitenkin ehtivät paikalle vasta seuraavana päivänä. HjalmarssonHjalmarson puolestaan vetäytyi yöksi Virtain kirkonkylään, jonne evakuoitiin myös Vaskivedelle vielä jääneet siviilit.<ref name="ylikangas"/>
=== Punaisten vetäytyminen ===
Yön aikana punaiset valmistelivat tykistölleen asemat ja aloittivat viimeisen hyökkäyksensä kello 11.30. Valkoisia oli tuolloin puolustuslinjassa viiden komppanian verran.<ref name="lappalainen"/> He olivat sitä ennen yrittäneet harhautusta lähettämällä omia miehiään lähestymään ulommaisia puolustuslinjoja, jotta punaiset luulisivat näiden olevan valkoisten saamia apuvoimia. Punaisilla oli käytössään kaksi tykkiä, joilla ampui vapaaehtoisena punakaartiin liittynyt venäläinen matruusi. Tykkituli sytytti ainakin kaksi taloa palamaan ja lisäksi kylän kansakoulu sai osuman, jolloin rakennuksessa majailleita valkoisia haavoittui. TuloitusTulitus sai kokemattomat suojeluskuntalaiset paniikkiin, mutta lopulta ruotsalainen luutnantti [[Henrik Åström]] palautti joukot järjestykseen ja paenneista muodostettiin varalinja varsinaisen puolustuslinjan taakse. Punaisten tykistötuli kuitenkin loppui nopeasti, kun venäläinen matruusi kaatui valkoisten konekivääritulituksessa.<ref name="ylikangas"/>
Taistelu kääntyi lopulta valkoisten eduksi, kun paikalle jo hälytetty [[Vöyrin pataljoona]] saapui Vaskivedelle kello 16–1716:n ja 17:n välillä. Noin 650 miehen vahvuinen osasto oli mobilisoitu jo edellisenä iltapäivänä kello 17, jonka jälkeen se kuormattiin [[Tervajoen rautatieasema]]lle, mistä junakuljetus lähti liikkeelle kello 24. Saavuttuaan viiden aikaan aamulla [[Alavus|Alavudelle]], pataljoona siirtyi 50 kilometrin päähän Virtain kirkonkylään, jossa se oli perillä puoliltapäivin. Vaskiveden puolustusta johtanut HaralsHarald Hjalmarson kuitenkin epäröi lähettää vahvistuksia linjaan. Sen sijaan hän järjesti pataljoonalle ruokailun ja ryhtyi äkseeraamaan osaston hevosmiehiä saadakseen rekijonon pysymään paremmin kasassa.<ref name="ylikangas"/>
Lopulta vöyriläiset suuntasivat Vaskivedelle illan pimetessä. Osato kärsi ensimmäisen tappion jo välittömästi paikalle saavuttuaan, kun yksi mies kaatui punaisten konekivääritulessa. Toverin kaatuminen ja kylässä palavat talot tulivat järkytyksenä sotaan tottumattomille joukoille ja pataljoona vitkasteli edelleen järjestäytymisessään. Lisäksi HjalmarssonHjalmarson ei edelleenkään lähettänyt miehiä linjaan, vaan ryhtyi itse tutkimaan tilannetta.<ref name="ylikangas"/> Tämä kuitenkin osoittautui lopulta valkoisten onneksi, kun oikealla sivustalla olleet Hyvinkään punakaartin joukot lähtivät heti kello 16 aikaan vetäytymään havaitessaan Vöyrin pataljoonan saapumisen. Taaempana olleet väsyneet joukot eivät myöskään enää suostuneet lähtemään linjaan, jonka jälkeen Estlin veti joukkonsa takaisin Kuruun ja lähti itse hakemaan apuvoimia [[Tampere]]elta.<ref name="lappalainen"/>
Kolmen päivän aikana käydyissä taisteluissa kaatui 9 punaista ja haavoittui noin 20.<ref name="lappalainen"/> HjalmarssonHjalmarson omaksui viivyttelytaktiikan myös myöhemmissä taisteluissaan, mikä kuitenkin osoittautui niissä virheeksi.<ref name="ylikangas"/>
== Muistomerkki ==
| 