Ero sivun ”Agathon Meurman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 25:
Meurmanin suurin elämäntyö, jonka ympärille hänen kaikki muu kirjallinen ja yhteiskunnallinen toimintansa nivoutuu, oli Liuksialan kartanon saattaminen toimivaksi suurtilaksi. Talon isännyyttä hän alkoi hoitaa isänsä kuoltua vuonna 1845. Hänen aikanaan Liuksialasta tulikin hyvin hoidettu maatila, jossa noudatettiin säästäväisyyttä ja kehiteltiin uusia maatalouden tuotantomenetelmiä.
Agathon Meurmanin puoliso oli Aline Fredrique o.s. Tallqvist (24. marraskuuta 1835 Hamina – 17. helmikuuta 1899 Helsinki). Alinen vanhemmat olivat Kangasalan rovasti Henrik Tallqvist ja tämän puoliso Antoinette Sofia Gustava (o.s. Stjernvall).<ref>Agathon Meurmanin sukukunta.</ref> Kanslianeuvos [[Werner Elias Liuksiala]] oli Agathon Meurmanin ja Aline Tallqvistin poika.<ref name="kko34">[http://runeberg.org/aikalais/1934/0404.html Aikalaiskirja 1934, s. 406–407] (Viitattu 21.10.2018)</ref> Agathon Meurmanin tytär Minna avioitui urkujenrakentaja [[Bror Axel Thulé]]n kanssa. Agathon Meurmanin lastenlapsia olivat asemakaavaopin professori [[Otto-Iivari Meurman]], kasvinjalostuksen professori [[Olavi Meurman]], Helsingin kaupunginjohtaja, poliitikko ja yliopistomies [[Antti Tulenheimo]], urkujenrakentaja [[Martti Tulenheimo]] ja ylimetsänhoitaja [[Aarno Liuksiala]].<ref>Raimo Seppälä: ''Tulenheimot: urkujentekijöitä ja yhteiskunnan rakentajia'', s. 82–84. Helsinki: Otava, 2011.</ref>
== Poliittinen vaikuttaja ==
| |||