Ero sivun ”Gunnar Castrén” versioiden välillä

Castrénin vanhemmat olivat sanomalehden toimittaja [[Robert Castrén]] ja Charlotta Pipping. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900, lisensiaatiksi 1902 ja tohtoriksi 1907.

1900-luvun alussa [[Euterpe-ryhmä]]än kuulunut Castrén oli mukana myös [[AktivismiSortokausien (sortokaudet)aktivismi|aktivistien]] toiminnassa ja toimitti maanalaista ''Fria Ord''-lehteä. Hän johti myös [[Suomen aktiivinen vastustuspuolue|Suomen aktiivisen vastustuspuolueen]] perustamiskokousta 17. marraskuuta 1904 ja laati 1905 puolueen pyynnöstä ehdotuksen Suomen [[PerustuslakiSuomen perustuslaki|Suomen perustuslaiksi]]. Castrénin ehdotuksessa Suomesta olisi tullut tasavalta jolla olisi ollut vaaleilla valittu presidentti ja yksikamarinen eduskunta. Castrén majoitti [[Vladimir Lenin|Leninin]]in kotiinsa marraskuussa 1905<ref>Asiasta kertoo venäjän kielen yliopistolehtori Vladimir Smirnoff teoksessa Muistelmia V.I. Leninistä 1. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, s. 413.</ref>.

Castrén oli [[Helsingin yliopisto]]n estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden [[dosentti]]na 1907–1924, kotimaisen kirjallisuuden professorinaprofessori 1924–1938 ja ruotsalaisen kirjallisuuden professorinaprofessori 1938–1945. Hän oli [[Svenska litteratursällskapet i Finland]]in puheenjohtaja 1924–1934 ja [[Suomen Tiedeseura]]n puheenjohtaja 1945–1946.

* {{Kirjailijatietokanta|5083|nimi=Gunnar Castrén }}

* [http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/index.htm Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917, osa A-G] {{404}}

* [http://www.helsinki.fi/historiallisethumanistit/castren_kulttuuri.html Historiallisia humanisteja : Gunnar Castrén] {{404}}

* [http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9616/terrori.html Mika Vuolle : Terroristien huima suunnitelma - itsenäinen Suomi. Aviisi 16/1996] {{404}}