Ero sivun ”Jäkälät” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 85.76.145.114) ja palautettiin versio 18528360, jonka on tehnyt 91.159.124.41 |
Ravintokäyttö Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus: vaihdettu |
||
Rivi 3:
'''Jäkälät''' (''Lichenes'') on [[symbioosi|symbioottinen]] [[eliö]]ryhmä, joka koostuu [[sienet|sienestä]] ja mikroskooppisista [[viherlevät|viherlevistä]] tai [[syanobakteerit|syanobakteereista]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lichens.ie/biology-of-lichens/symbiosis/ | Nimeke = Symbiosis | Julkaisija = Lichens Ireland}}</ref> Jäkälien ulkomuoto määräytyy sieniosakkaan mukaan, minkä seurauksena ne saavat [[tieteellinen nimi|tieteellisen nimensä]] sienen perusteella. Yleensä sieni kuuluu [[kotelosienet|kotelosieniin]] (''Ascomycota''), harvoin [[kantasienet|kantasieniin]] (''Basidiomycota''). Jäkälälajeja arvioidaan olevan noin 17 500–20 000, joista Suomessa esiintyy noin 1 500 lajia.
== Ravintokäyttö ==
Lääkärit ja muut oppineet sekä valtion kotitaloustoimikunta patistivat 1700-1900-luvuilla nälänhädästä kärsiviä suomalaisia keräämään Islannin- ja poronjäkälää ravintokäyttöön. Jäkälän väitettiin olevan pettua terveellisempää syötävää. Muun muassa köyhäinmajojen asukkaita ruokittiin monessa pitäjässä jäkäläleivällä.
Fysiologian professori Carl Tigerstedt päätyi vuonna 1917 poronjäkälällä tehdyssä tutkimuksessaan siihen, että sen ravintoarvo oli mitätön.<ref>Syö jäkälää kun nälkä kalvaa. Tiedeluonto 2/2012, sivut 8-9.</ref>
== Rakenne ==
| |||