Ero sivun ”Merja Rantamäki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Valtlai (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Aiheesta muualla: Korjattu Äänitearkisto-linkki
Laajennettu, ei enää tynkä. Poistettu yksi kohta, jota ei ollut väitetyssä lähteessä (omistan ko. kirjan)
Rivi 13:
| soittimet =
| yhtyeissä =
| levy-yhtiöt = [[Finnlevy]], [[Bluebird]]
| musicbrainz =
}}
'''Merja Rantamäki''' (nyk. '''Vallivaara''') (s. [[14. helmikuuta]] [[1957]] [[Alajärvi]]) on [[suomi|suomalainen]] [[iskelmämusiikki|iskelmä]][[laulaja]]. Hän oli uransa huipulla 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rantamäki tunnetaan parhaiten lauluäänestään sekä kappaleistaan ”[[vibrato|vibratostaanMä mistä löytäisin sen laulun]]”, sekä”[[Jossain]]” 1970-luvunja iskelmäklassikoistaan”Sinne”.<ref name="Tähtitaivas">{{Kirjaviite | Tekijä=Latva, Tony & Tuunainen, Petri | Nimeke=Iskelmän tähtitaivas: 500 suomalaista viihdetaiteilijaa | Sivu = 358–359 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Tunniste= ISBN 951-0-27817-3}}</ref>
 
== TuotantoUra ==
Rantamäki oli [[Toivo Kärki|Toivo Kärjen]] viimeisiä laulajalöytöjä ennen kuin Kärki siirrettiin eläkkeelle [[Finnlevy]]n kotimaisen tuotannon päällikön paikalta.<ref name="Tähtitaivas"/> Iskelmätähtenä jo paikkansa vakiinnuttanut [[Markku Aro]] järjesti Rantamäelle tilaisuuden koelauluun Kärjen luokse kuultuaan Merjan laulua tämän kotiseudulla Hoiskon lavalla.<ref>Erkki Pälli: ''Tyttö maalta''-levyn takakansiteksti''. Finnlevy, 1978.</ref> Toisen tarinan mukaan Kärki sai vihjeen Rantamäestä veljentyttärensä Pirkko-Liisa Kärjen kautta.<ref>Kalervo Kärki: ''Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa'', s. 710. Helsinki: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.</ref>
[[Alajärvi|Alajärveltä]] kotoisin oleva Rantamäki sai kiinnostuksen musiikkiin vanhemmiltaan, jotka molemmat soittivat [[harmonikka]]a, ja äiti Martta teki myös omia sävellyksiä. 1970-luvun alusta lähtien Rantamäki osallistui lukuisiin iskelmälaulukilpailuin. Hän oli mukana esimerkiksi vuoden 1975 iskelmälaulun SM-kilpailussa, jonka voitti [[Vicky Rosti]]. Lisäksi Rantamäki oli laulanut julkisesti jo 12-vuotiaasta alkaen vakituisesti tanssiorkesterissa.<ref name="Tähtitaivas"/>
 
Rantamäki oli [[Toivo Kärki|Toivo Kärjen]] viimeisiä laulajalöytöjä ennen kuin Kärki siirrettiin eläkkeelle [[Finnlevy]]n kotimaisen tuotannon päällikön paikalta.<ref name="Tähtitaivas"/> Iskelmätähtenä jo paikkansa vakiinnuttanut [[Markku Aro]] järjesti Rantamäelle tilaisuuden koelauluun Kärjen luokse kuultuaan MerjanRantamäen laulua tämän kotiseudulla Hoiskon lavalla.<ref>Erkki Pälli: ''Tyttö maalta'' -levynalbumin takakansiteksti''. Finnlevy, 1978.</ref> Toisen tarinan mukaan Kärki sai vihjeen Rantamäestä veljentyttärensä Pirkko-Liisa Kärjen kautta.<ref name="Kärki">Kalervo Kärki: ''Sydämeni sävel: Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa'', s. 710. Helsinki: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2.</ref>
Rantamäki tuli tunnetuksi vuonna [[1976]] levytetystä ensilevytyksestään, joka oli venäläiseen kansansävelmään pohjautuva ”[[Mä mistä löytäisin sen laulun]]”. Hänen muita menestyskappaleitaan olivat käännösiskelmät ”[[Jossain]]”, ”[[Veit sydämen]]”, ”Oon tyttö maalta” sekä Toivo Kärjen ja [[Juha Vainio]]n yhteistyönä tekemä [[Syksyn Sävel]] 1978 -kilpailussa mukana ollut ”Sinne”. Rantamäen uran kultakautta oli 1970-luvun loppu, jolloin hän oli [[Pasi Kaunisto]]n ohella tärkein Toivo Kärjen sävellysten tulkitsija.<ref>Kärki 2015, s. 710.</ref> Hän levytti neljä menestysalbumia vuosina 1976–1980. 1980-luvun alussa Rantamäki vetäytyi tanssilavoilta vuosiksi. Hän teki pienimuotoisen paluun 1980−90-luvun taitteessa, mutta ei enää nykyään esiinny.
 
Rantamäki saavutti menestystä vuonna 1976 heti ensilevyllään ”[[Mä mistä löytäisin sen laulun]]”. Se oli suosittu venäläinen kuorolaulu, jonka Toivo Kärki sovitti suomalaisen iskelmän tyyliseksi. Menestyksen myötä Rantamäki muutti parempien keikkayhteyksien takia [[Helsinki]]in. Helsingissä Rantamäki työskenteli aluksi päivisin kassatyöntekijänä, minkä vuoksi esiintymiset rajoittuivat iltoihin ja viikonloppuihin. Myöhemmin uusien menestyslevyjen myötä keikkailu kuitenkin lisääntyi ja siitä tuli hänen pääasiallinen työnsä.<ref name="Tähtitaivas"/>
== Tuotanto ==
 
Rantamäen uran kultakautta oli 1970-luvun loppu, jolloin hän oli [[Pasi Kaunisto]]n ohella tärkein Toivo Kärjen sävellysten tulkitsija.<ref name="Kärki"/> Tuolloin hän oli myös suosionsa huipulla, ja Kärki tuotti hänelle musiikkia lähes albumin verran vuodessa. Erityisen suuri hitti oli [[Juha Vainio]]n sanoittama ”Jossain”, joka oli alun perin ruotsalainen iskelmä. Vuonna 1977 ilmestyi samanvuotisesta Monacon euroviisusta käännetty ”Oon tyttö maalta”, jonka sanoitus kertoi Rantamäestä itsestään. Menestystä saavutti myös Juha Vainion tekstittämä ”[[Veit sydämen]]”, joka oli peräisin espanjalaisesta elokuvasta ''[[Cria cuervos – korppi sylissä]]''. Myös valssista ”Koivun alla kello kahdeksan” tuli suosittu, ja listojen kärkisijoille ylsi ”Kaiken A ja O”. Toivo Kärjen säveltämällä ja Juha Vainion sanoittamalla laululla ”Sinne” Rantamäki osallistui vuoden 1978 [[Syksyn sävel]]een. Singlejen lisäksi myös hänen albuminsa myivät hyvin, lähes [[kultalevy]]n verran.<ref name="Tähtitaivas"/>
 
Suosion myötä manageri järjesti Rantamäelle esiintymisiä ympäri Suomea lähes kymmenen keikan viikkotahtia. Näiden kiireellisten vuosien aikana Rantamäki poltti itsensä henkisesti lähes loppuun. Vuonna 1981 hän lopetti esiintymiset kokonaan ja palasi kotiseudulleen Alajärvelle, jossa hän meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa ja sai kolme lasta.<ref name="Tähtitaivas"/>
 
Rantamäki ei laulanut lainkaan viiteen vuoteen, mutta hänen ihailijansa pyysivät häntä takaisin esiintymään. Lopulta keväällä 1986 Rantamäki otti yhteyttä ohjelmatoimistoon ja tiedusteli mahdollisia keikkoja. Esiintymiset jatkuivat jo samana syksynä. Lisäksi hän solmi levytyssopimuksen [[Bluebird]]-yhtiön kanssa, ja uusi albumi ''Uudelleen jos sinut kohtaisin'' ilmestyi vuonna 1988. Rantamäki keikkaili myös White Angels -triossa, jossa lauloivat hänen lisäkseen Merjan isosiskot Liisa ja Margit.<ref name="Tähtitaivas"/>
 
Vielä 2000-luvun alussa Rantamäki teki esiintymisiä tanssilavoilla ja ravintoloissa. Kevättalvella 2002 hän ryhtyi kahvilayrittäjäksi perustamalla Alajärvelle oman Kraateri-kahvilan.<ref name="Tähtitaivas"/>
 
== Diskografia ==
 
=== Albumit ===
 
* ''Mä mistä löytäisin sen laulun'' (1976)
Rivi 41 ⟶ 54:
== Aiheesta muualla ==
* {{Äänitearkisto|laulu|Rantamäki+Merja|Merja Rantamäen}}
 
{{Tynkä/Muusikko}}
 
{{DEFAULTSORT:Rantamäki, Merja}}