Ero sivun ”Synnytys” versioiden välillä

Synnytykset on monissa maissa pyritty siirtämään sairaaloiden synnytysosastoille tai erikoistuneisiin synnytyssairaaloihin tai synnytyslaitoksiin. Kuitenkin esimerkiksi Hollannissa noin joka kolmas lapsi syntyy suunnitellusti kotona.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Hollannissa joka kolmas lapsi syntyy kotona|Julkaisu=Kaleva|Ajankohta=12.8.2007|Julkaisija=|url=https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/hollannissa-joka-kolmas-lapsi-syntyy-kotona/29301/}}</ref> Tyypillisesti [[kätilö]] avustaa synnyttäjää sekä sairaala- että kotisynnytyksessä. Erikoistuneiden laitosten etuna on mahdollisuus hätäsektioon. Toisaalta esimerksi IsoIsossa-Britanniassa suunniteltu kotisynnytys on todettu matalan riskin synnyttäjille yhtä turvalliseksi kuin synnytys sairaalassa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nhs.uk/conditions/pregnancy-and-baby/where-can-i-give-birth/|nimeke=Where to give birth: the options|tekijä=NHS|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>, ja sitä suositellaan erityisesti niille matalan riskin synnyttäjille, jotka ovat kokeneita synnyttäjiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nhs.uk/news/pregnancy-and-child/nice-recommends-home-births-for-some-mums/|nimeke=NICE recommends home births for some mums|tekijä=NHS|julkaisu=|ajankohta=2014|julkaisija=|viitattu=25.7.2019}}</ref> Aikaisemmin synnytykset ovat tapahtuneet esimerkiksi maaseudun [[sauna|saunoissa]]. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] vierailijoiden pääsy synnytyssairaaloihin oli kielletty infektioiden pelon vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.nytimes.com/1984/06/17/style/emigre-talks-about-feminism-in-the-soviet-union.html|Nimeke=Emigre Talks about Feminism in the Soviet Union|Tekijä=Klemesrud, Judy|Julkaisu=Lifestyle|Ajankohta=17.6.1984|Julkaisija=The New York Times|Viitattu=28.5.2018|Kieli={{en}}}}</ref>

Yleensä synnytys alkaa kohdun supistuksilla, jotka ovat ensin harvempia ja tihenevät sekä voimistuvat kohti ponnistusvaihetta. Kohdun alaosa ja emätin laajenevat supistuksien johdosta synnytyskanavaksi, jolloin yleensä sikiökalvot puhkeavat ja lapsivesi poistuu emättimen kautta ulos. Lapsiveden meno voi tapahtua myös ennen supistuksien alkamista. Avautumisvaihe alkaa, kun supistuksia tulee säännöllisesti noin 10 minuutin välein. [[Kohtu|Kohdunkaula]] lyhenee, ja kohdunsuu avautuu. Kun kohdunkaula on halkaisijaltaan 10 senttimetriä ja sikiön pää laskeutunut lantionpohjalle, avautumisvaiheen katsotaan päättyneen. Kestoltaan avautumisvaihe vaihtelee viiden ja kymmenen tunnin välillä, mutta aiemmin synnyttäneillä se voi kestää vain pari tuntia.

Jos synnytys ei onnistu äidin omin voimin, synnytystä avustetaan synnytysinstrumenteilla, lähinnä imukupeilla tai pihdeillä. Näiden komplikaatioriskit koskevat niin äitiä kuin lasta ja voivat pahimmillaan olla vakavia. Vaikeammissa tapauksissa tehdään [[keisarinleikkaus]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/synnytykset/vauvamatkalla/synnytys/jos-kaikki-ei-mene-suunnitellusti/Sivut/default.aspx|Nimeke=Jos kaikki ei mene suunnitellusti|Julkaisu=Sairaanhoitopalvelut: synnytykset|Julkaisija=Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)|Viitattu=4.2.2019}}</ref> Lapsi voi myös kuolla ennen syntymäänsä. Arviolta 0,5 prosenttia raskauksista päättyy [[kohtukuolema]]an. Suomessa kohtukuolematapauksia on noin 500 vuosittain. Maailmanlaajuisesti [[äitiyskuolleisuus]] on laskussa, ja se on melkein puolittunut. 100 000 synnyttäjää kohti kuolee 216 äitiä, kun vuonna 1990 kuoli 385 äitiä samaa määrää kohden.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/science/2016/sep/15/maternal-deaths-worldwide-drop-by-half-yet-shocking-disparities-remain|nimeke=Maternal deaths worldwide drop by half, yet shocking disparities remain|julkaisu=The Guardian|julkaisija=Guardian Media Group|viitattu=23.9.2016|tekijä=Davis, Nicola|ajankohta=15.9.2016|kieli={{en}}}}</ref>

Äidin hyvinvointia koskevia riskejä ovat lähinnä eritasoiset repeytymät, jotka voivat johtaa alapään tunnottomuuteen, pidätyskyvyn ongelmiin, virtsaamis- ja ulostamiskipuihin sekä seksielämän ongelmiin. Vauriot voivat olla sisäisiä tai ulkoisia, ja niiden aiheuttamat haavat voivat tulehtua aiheuttaen lisäkomplikaatioita. Lisäksi pitkittynyt tai ongelmallinen alatiesynnytys johtaa usein [[sektio]]on, mikä voi aiheuttaa äidille traumoja. Noin 20–30&nbsp;% ensisynnytyksistä päätyy keisarileikkaukseen. Alatiesynnytyksen harvinaisempia komplikaatioita ovat muun muassa suolen repeytyminen ja muut vakavat alapään komplikaatiot, lantion tai häpyluiden repeäminen, napanuoran esiinluiskahdus, lapsivesiembolia ja raskauskouristus.

[[Keisarileikkaus]] on alatiesynnytystä riskialttiimpaa sikiölle sekä äidille, eikä sitä yleensä lähdetä tekemään turhista syistä riskien takia. Joissain tapauksissa sektio voi kuitenkin pelastaa vauvan hengen, jos alatiesynnytys ei etene normaalisti. Pitkittynyt alatiesynnytys altistaa sikiön muun muassa hapenpuutteelle ja siten aivovaurioriskille. Synnytyksen aikainen hapenpuute, hermostovauriot ja muut synnytykseen liittyvät tekijät ovat syitä 12&nbsp;%:niin kehitysvammoista. Lisäksi synnytys voi aiheuttaa olkahermopunoksen vaurion (3&nbsp;%:lla synnytyksistä) tai olkapäiden kiinnijuuttumisen (0,5–1,5&nbsp;% synnytyksistä). Aivoihin kohdistuvan paineen johdosta n. 20–25&nbsp;% vastasyntyneistä kärsii jonkinasteisesta aivojen sisäisestä verenpurkaumasta, joka vakavimmillaan voi aiheuttaa mm. kehitys- ja koordinaatiohäiriöitä. Pahimmillaan epäonnistunut alatiesynnytys voi johtaa lapsen kuolemaan. Aivovauriot sekä kuolemaan johtaneet alatiesynnytykset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia Suomessa.

Synnytyksen voi suorittaa monessa eri [[Asento|asennossa]], joilla on erilaiset vaikutukset synnytyksen helppouteen ja [[synnytyskipu]]un. Pystyasennot, kuten seisominen, [[istuminen]] ja kyykky, saattavat olla helpompia kuin makuuasennot. Synnyttää voi myös konttausasennossa tai polvistuen etunojassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=200 | Nimeke =Synnytysasennot | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Bebesinfo.fi | Viitattu = 11.5.2014 }}</ref>