Ero sivun ”Kipparikvartetti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 33:
 
===Suurimman menestyksen vuodet===
Kipparikvartetin vilkkainta aikaa olivat vuodet 1951–1955, jolloin sen johtajana toimi Harry Bergström.<ref name="erola">Lasse Erola: ''Olavi Virta ja hänen maailmansa'', s. 79. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.</ref> Kiertueiden lisäksi kvartetti teki hyväntekeväisyysvierailuja sairaaloihin aina aikataulun salliessa ja esiintyi muun muassa [[Georg Malmstén]]in, [[Tauno Palo]]n ja [[Viljo Vesterinen|Viljo Vesterisen]] 50-vuotisjuhlissa, [[Miss Universum]]iksi valitun [[Armi Kuusela]]n tervetulojuhlassa 1952 ja [[Markus Rautio|Markus-sedän]] jäähyväisjuhlissa 1956.<ref> Käyhkö 1971, s. 60.</ref> Yhtyeen ohjelmisto oli monipuolista ja korkeatasoista, ja miehet olivat lavalla myös varsin eläviä esiintyjiä, hauskuuttaen yleisöä muun muassa esittämällä lastenlauluja polvihousuissa ynnä muuta. Yleisön suosion kannustamana yhtye sai oman elokuvansa ''[[Kipparikvartetti (elokuva)|Kipparikvartetti]]'', joka sai ensi-iltansa vielä vuoden [[1952]] aikana. Tätä edelsi jo pieni esiintyminen elokuvassa ''Tervetuloa aamukahville, eli tottako toinenkin puoli''.
 
Kevätkesällä 1952 Kauko Käyhkö joutui ''[[Rantasalmen sulttaani]]'' -elokuvan kuvausten ajaksi matkustamaan lähes kahdeksi kuukaudeksi ulkomaille. Tänä aikana hänen tilallaan Kipparikvartetin toisena bassona lauloi [[Pentti Tuominen]], ja kvartetin taloudenhoidon Käyhkö uskoi Olavi Virran käsiin.<ref>Käyhkö 1971, s. 33–36.</ref>