Ero sivun ”Peippo” versioiden välillä

| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''

| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''

| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''

| luokka = [[Linnut]] ''Aves''

| lahko = [[Varpuslinnut]] ''Passeriformes''

| heimo = [[Peipot]] ''Fringillidae''

Peippo on 16-1716–17 senttimetriä pitkä. Koiras on naarasta värikkäämpi. Sen vatsapuoli on punaruskea ja päälaki sekä niska siniharmaat. Naaras on väriltään harmaanruskea. Molemmilla sukupuolilla on kaksi valkoista siipilaikkua sekä vihreä yläperä. Peipolla on tukeva nokka, joka on koiraalla sininen ja naaraalla tumma.<ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 288 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref>

{{kuuntele rivillä|Fringilla coelebs short.ogg|Koiraan laulu}} on reipas ja voimakas yksinkertainen säe. Lentoääni on pehmeä ”jyb” tai "juh"”juh”, varoitusääniä ovat "hyit"”hyit” sekä [[talitiainen|talitiaismainen]] ”tvink”.<ref name="laine" />

Vanhoilla peipoilla on [[sulkasato]] heinä–syyskuussa. Sen kesto on keskimäärin 60 päivää.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Lehikoinen | Nimeke = Varpuslintujen sulkasadon tutkimus | Osoite =http://users.utu.fi/esalehi/RESEARCH/Moult/varpuslintujen_sulkasato.htm | Julkaisu = Linnut 2000 | Viitattu = 17.2.2012 | Kieli = }}</ref> Nuoret peipot vaihtavat ruumiinhöyhenensä elo–syyskuun aikana.

Peippo on yleinen lintu koko [[Eurooppa|Euroopassa]]. Se on levinnyt myös läntiseen [[Aasia]]an, [[Luoteis-Afrikka]]an ja [[Makaronesia]]an.<ref name="IUCN" /> [[Kanariansaaret|Kanariansaarilla]] se esiintyy yhdessä endeemisen paikallisen peippolajin, [[kanarianpeippo|kanarianpeipon]] kanssa. Peippo on levinnyt koko Suomeen aivan pohjoisinta [[Lappi]]a lukuun ottamatta. Se on yleisin Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä. Peippo on 7-97–9 miljoonan pesivän parin kannallaan [[pajulintu|pajulinnun]] jälkeen Suomen toiseksi runsain pesimälintu.<ref name="atlas" /> Euroopan peippokanta on 130-240130–240 miljoonaa paria.<ref name="IUCN" />

Etelämpänä se ei ole [[muuttolintu]], mutta Suomen peipot muuttavat talveksi etelään. Vanhan lorun mukaan kesään on ”puoli kuuta peipposesta”. Todellisuudessa ensimmäiset peipot saapuvat jo maalis-huhtikuun vaihteessa.<ref>[http://www.sll.fi/luontojaymparisto/monimuotoisuus/lintujenmuutto/?searchterm=Linnut Lintujen muutto] SUomen luonnonsuojeluliitto</ref> Koiraat muuttavat lyhyemmän matkan ja saapuvat ennen naaraita, josta johtuu lajin tieteellisen nimen loppuosa, coelebs, joka tarkoittaa leskeä tai poikamiestä.<ref>[http://www.birdguides.com/species/species.asp?sp=161001 Chaffinch Fringilla coelebs] Birdguides</ref> Suomessa pesivät peipot talvehtivat [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] ja Etelä-Skandinaviassa. Syysmuutto tapahtuu syys–lokakuussa, päämuutto syyskuun lopussa, jolloin parhaana päivänä voidaan hyvällä muutonhavainnointipaikalla nähdä yli 100&nbsp;000 muuttavaa peippoa päivässä. Pieni määrä peippoja talvehtii Suomessakin.<ref name="laine" />

[[ImageTiedosto:FringillaCoelebsFemale.jpg|thumbpienoiskuva|250px|Peipponaaras]]

Peippo pesii kaikenlaisissa metsissä sekä puistoissa ja puutarhoissa. Erityisesti se suosii [[lehto]]ja ja reheviä sekametsiä.<ref name="laine" />

[[FileTiedosto:Pinson des arbres – Fringilla coelebs moreletti – Flamengos Fayal Açores 222.jpg|thumbpienoiskuva|''Fringilla coelebs'']]

Peippo rakentaa pesänsä puuhun tai pensaaseen 2-62–6 metrin korkeuteen ja naamioi sen [[jäkälä]]llä ja koivunhilseellä. Pesä on pieni ja höyhenillä ja karvoilla vuorattu. Naaras munii toukokuussa 4-64–6 sinertävää tai rusehtavaa tummatäpläistä munaa. Naaras hautoo munia noin 12 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasia pesään 11-1411–14 vuorokautta ja tämän jälkeen vielä pari viikkoa. Peipot pesivät uudelleen usein vielä heinäkuussa.<ref name="laine" />

[[FileTiedosto:Fringilla coelebs eating.jpg|thumbpienoiskuva|250px|Peippo saalistamassa ravintoa]]