Ero sivun ”Susi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän Juntinjonne muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 91.155.107.158 tekemään versioon. |
Lisätty Puumalaan liittyen Kansalliskirjastosta kaksi aikalaislähdettä sanomalehdistä, kts Keskustelu:Susi#Väitetty Puumalan 1932 susisurma. |
||
Rivi 224:
Susi karttaa tavallisesti ihmistä ja käy hyvin harvoin ihmisen kimppuun. Norjan ympäristöministeriön tilaaman raportin (2002) mukaan susi on todistettavasti surmannut vuosina 1950–2000 Euroopassa ja Venäjällä yhteensä 17 ihmistä ja Pohjois-Amerikassa ei yhtään. Suurin osa tapauksista on johtunut rabieksesta eli [[vesikauhu]]sta: rabieksen vähentyessä ovat susihyökkäyksetkin vähentyneet selvästi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nina.no/archive/nina/PppBasePdf/oppdragsmelding/731.pdf | Nimeke =The fear of wolves: A review of wolfs attacks on humans | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = Norsk institutt for naturforskning | Viitattu =11.8.2015 }}</ref> Vuonna 2010 susi tappoi [[Alaska]]ssa yhden ihmisen.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.adfg.alaska.gov/static/home/news/pdfs/wolfattackfatality.pdf|nimeke=Findings Related to the March 2010 Fatal Wolf Attack near Chignik Lake, Alaska| viitattu= |Kieli = {{en}} }}</ref>
Susipelko on Suomessa vanhaa perua. [[Turun hovioikeus]] tuomitsi vuonna 1652 Iisalmen pitäjästä kotoisin olleen Lauri Kapaisen teloitettavaksi ja poltettavaksi susien noitumisen vuoksi. Tuomion mukaan Kapainen oli tunnustanut ”noituneensa” ne sudet, jotka edellisenä talvena raatelivat ja söivät Jääsken pitäjässä 18 lasta. Samankaltaisia lasten sarjatappoja on Suomen kirkonkirjojen haudattujen luetteloihin merkitty yhteensä kuusi. Niistä ajoittuivat 1700-luvulle Ristiinan ja Ilomantsin lastensurmat. Eniten susien tappotekoja tunnetaan 1800-luvulta, jolloin kirjattiin Kaukolan, Kivennavan, Hämeen ja Varsinais-Suomen lastensurmat. Susien tekemiä surmia tapahtui eniten Karjalassa. Kivennavalla sudet tappoivat enemmän ihmisiä kuin missään Suomen pitäjässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005422468.html|nimeke=Sudet tappoivat 22 lasta 1800-luvun lopussa, ja siksi ne kaikki tapettiin |julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-10-25|viitattu=2017-10-25 }}</ref> Viimeinen mainittu suomalainen susiuhri 1800-luvulla oli 7.11.1881 kuollut viisivuotias Kalle Oskari Grönroos [[Vahto|Vahdolta]].<ref name="lappalainen">{{Kirjaviite | Nimeke = Suden jäljet| Julkaisija = Metsäkustannus | Vuosi =2005 | Tekijä =Lappalainen, Antti | Isbn = 952-5118-79-7 }}</ref> Vuonna 1932 jotkin lehdet kertoivat kuusivuotiaan tytön joutuneen suden uhriksi [[Puumala]]ssa,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taajamasusi.com/historian-tapahtumat/110-susi-soi-kuusivuotiaan-tyton-v-1932 | Nimeke =Sexårig flicka uppäten av varg | Ajankohta =9.3.1932 | Julkaisija = Taajamasusi ry | Julkaisu =Österbottniska Posten | Viitattu = 6.2.2015 |Kieli = {{sv}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Susi+tappoi+kuusivuotiaan+tyt%C3%B6n+Puumalassa+helmikuussa+1932/a1362126279457 | Nimeke =Susi tappoi kuusivuotiaan tytön Puumalassa helmikuussa 1932 | Ajankohta =2.3.2013 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 6.2.2015 }}</ref> mutta uutinen todettiin perättömäksi jo muutama päivä myöhemmin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Yksik%C3%A4%C3%A4n+riistanhoitopiiri+ei+ole+tehnyt+havaintoja+kannan+lis%C3%A4%C3%A4ntymisest%C3%A4/aaHS980115SI1YO01dz8?src=haku&ref=kotimaa%2FSusi%2Btappoi%2Bkuusivuotiaan%2Btyt%25C3%25B6n%2BPuumalassa%2Bhelmikuussa%2B1932%2Fa1362126279457 | Nimeke =Yksikään riistanhoitopiiri ei ole tehnyt havaintoja kannan lisääntymisestä | Tekijä =Liikkanen, Ritva | Selite = julkaistu Helsingin Sanomissa osastolla Kotimaa | Julkaisu = hs.fi, HS arkisto (digitilaajille) | Ajankohta =15.1.1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija =Sanoma Media | Viitattu = 7.2.2015 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Perätön susijuttu Puumalasta | Julkaisu = Warkauden Lehti | Ajankohta = 5.3.1932 | Vuosikerta = 13 | Numero = 26 | Sivut = 3 | Julkaisupaikka = Varkaus | Julkaisija = Warkauden Kirjapaino Oy | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1950704?term=Puumalassa&term=suden&term=susia&term=Puumalan&term=susi&page=3 | www-teksti = digitoitu versio Kansalliskirjaston palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi | Viitattu = 7.3.2021 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Puumalan susijuttu perätön | Julkaisu = Etelä-Savo | Ajankohta = 8.3.1932 | Vuosikerta = 26 | Numero = 27 | Sivut = 2 | Julkaisupaikka = Lappeenranta | Julkaisija = Osakeyhtiö Etelä-Savon kirjapaino | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1817004?term=Puumalan&term=susien&term=Puumalassa&term=susi&page=2 | www-teksti = digitoitu versio Kansalliskirjaston palvelussa digi.kansalliskirjasto.fi| Viitattu = 7.3.2021 }}</ref>
Susien tekemien tappojen kokonaismäärää voidaan arvioida kirkonkirjamerkintöjen perusteella. Vuosilta 1710–1881 on listattu yhteensä 175 tapausta, joista 98 alle 18-vuotiaita, 75 aikuisia ja kaksi iältään tuntemattomia<ref>Lappalainen, s. 14, s. 156–160.</ref>. Toinen lähde antaa tosin samoilta vuosilta lasketuksi kokonaismääräksi 193 henkilöä<ref name="hiisi">{{Kirjaviite | Nimeke = Tuo hiisi hirviäsi, metsästyksen kulttuurihistoria Suomessa| Julkaisija = Teos| Vuosi = 2007| Tekijä = Lehikoinen, Heikki | Sivu = 81| Sivut = | Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn = 978-951-851-123-9 | Viitattu = }}</ref>. Lisäksi joitain kirkonkirjoihin merkitsemättömiä tapauksia tunnetaan oikeuslaitoksen asiakirjojen perusteella.<ref>Lappalainen, s. 11–13, s. 22–24</ref> Monissa muistiin merkityistä tapauksista tiedetään tai epäillään ihmisen kimppuun käyneen suden sairastaneen rabiesta.<ref>Lappalainen, s. 42–52</ref>
| |||